ZIMMERMANN JA SCHUMANN

perjantai 30.11.2018 19.00 Kausikonsertti 9
25/19/11€
Osta lippu

ZIMMERMANN JA SCHUMANN

perjantai 19.00 Kausikonsertti 9
25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu
perjantai 30.11.2018 19.00 25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus

Tabea Zimmermann antaa Schumannin sellokonsertolle uuden sävyn soittamalla solistiosuuden alttoviululla. Schumannin romantiikkaa maustavat Sandor Veressin Transilvanialaisten tanssien bartókmainen rouheus ja Schubertin varhaisen sinfonian nuorekas energisyys.

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Sándor Veress

Neljä transilvanialaista tanssia

Säveltäjänä Veress jatkoi Bartókin luomalta pohjalta ja hyödynsi vapaasti kansanmusiikin antamia virikkeitä. Neljässä transilvanialaisessa tanssissa ei ole kyse varsinaisista kansantanssisovituksista vaan Veressin mukaan tiettyjen unkarilaisten, erityisesti Székelymaassa ja Transilvaniassa olevien kylien alkuperäisten kansantanssityylien vapaasta soveltamisesta.

Neljästä osasta rakentuu moni-ilmeinen sarja, jonka jousitekstuuria muutamat soolot rikastavat. Teoksen avaa mietiskelevä ja intensiivinen hidas osa (Lassu). Toisena oleva Ugrós alkaa kepeästi liikkuvana fuugana ja tihentyy ilmaisultaan edetessään. Osaa Lejtös hallitsevat synkeät, salaperäiset ja paikoin uhkaavatkin tunnelmat, mutta aivan lopussa puhkeaa esiin sellainen raikkaampi ja keväisempi sävy, johon unkarinkielinen otsikko viittaa. Teoksen päättää bartókmaisen rouhea ja motorisen energinen Dobbantós.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Robert Schumann

Alttoviulukonsertto a-molli op. 129

Sellokonsertto a-molli valmistui vain kahdessa viikossa lokakuussa 1850. Tosin Schumann korjaili useaan otteeseen konserttoa, varsinkin sen soolo-osuutta ja antoi ainakin kahden sellistin kokeilla teosta ennen sen julkaisemista vuonna 1854. Aivan ilmeisesti hän kantoi huolta siitä, ettei solisti jäänyt orkesterin peittämäksi, ongelma joka on erityisen polttava juuri sellokonserton säveltäjälle.
Schumannin sellokonsertto on perinteisen kolmiosainen mutta välikkeillä tauottomaksi sidottu kokonaisuus. Solisti hallitsee teosta ja on mukana heti ensiosan alusta lähtien esittelemällä osan pääteeman. Lyhyessä hitaassa osassa jousten pizzicatot säestävät sellon tunteikasta melodiikkaa. Muistuma ensiosan pääteemasta vie välikkeeseen, joka johtaa tiheästi toistuvien rytmikuvioiden sävyttämään finaaliin. Loppujaksossa musiikki kääntyy mollista duuriin.
Schumann teki sellokonsertostaan myöhemmin version myös viululle. Sitäkin paremmin konsertto sopii kuitenkin tummempisävyiselle alttoviululle, jolla voi viulua aidommin tavoittaa alkuperäisteoksen nostalgisuuden.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Franz Schubert

Sinfonia nro 2

Sinfonia nro 2 B-duuri (1815) on juuri 18 vuotta täyttäneen Schubertin luomus. Sellaisena se on häikäisevä lahjakkuudenosoitus ja merkittävä edistysaskel puolitoista vuotta aiempaan esikoissinfoniaan verrattuna. Tyylillisesti se jatkaa vielä paljolti samoilla wieniläisklassismista juontuvilla linjoilla kuin sen edeltäjä, mutta syventynyt kiinnostus suureksi säveltäjäidoliksi kasvaneen Beethovenin musiikkia kohtaan kuultaa läpi. Samalla muoto on tullut esikoissinfoniaan verrattuna laajemmaksi ja sisältö painokkaammaksi.
Ensiosa alkaa hitalla johdannolla, josta energisen raikas, ikiliikkujamaisen 1/8-liikkeen siivittämä nopea pääjakso puhkeaa esiin. Osan pääteemasta voi löytää muistumia yhtä lailla Beethovenin Prometheus-alkusoitosta kuin neljännen sinfonian finaalista. Toisena osana on mozartmaisen viehkeästä teemasta rakentuva viiden muunnelman sarja, Schubertin sinfonioiden ainoa muunnelmamuotoinen osa, jonka idyllinen tunnelma järkkyy vain neljäntenä olevassa mollimuunnelmassa. Menuetti on saanut tavallista nopeamman tempomerkinnän (Allegro vivace), ja luonteeltaan se onkin lähempänä Beethovenin suosimaa dynaamista scherzoa. Epätavallisesti duurissa olevan sinfonian scherzo on mollissa, mikä antaa osalle omaa jylhää sävyään. Finaali alkaa kevyenä, kuin Mendelssohnin keijukaismusiikkia ennakoivana rientona, mutta pian osa avautuu koko energiseen voimaansa. Daktyylirytmi (yksi pitkä ja kaksi lyhyttä säveltä) hallitsee osaa melkein yhtä itsepintaisesti kuin 1/8-liike ensiosaa.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Taiteilijatapaaminen

n. 21.00

Haastateltavana Tabea Zimmermann. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Järjestää: Sinfoniettan Ystävät ry.

Palvelut

Näytä kaikki konsertit