TÖLÖLÄB

perjantai 12.10.2018 19.00 Kausikonsertti
25/19/11€

TÖLÖLÄB

perjantai 19.00 Kausikonsertti
25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus
perjantai 12.10.2018 19.00 25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus

Tölöläb on vuonna 2014 perustettu elektronisen musiikin yhtye, joka tunnetaan ennakkoluulottomasta lähestymistavastaan kaikkea musiikkia kohtaan. Tölöläbin soitossa puupuhaltimet, improvisaatiot ja elektroniikka luovat kudoksen, jonka aineksina voivat olla yhtälailla keskiaikaiset sävelmät, pohjoismainen jazz kuin vaikka berliiniläinen tekno.

Tapiola Sinfoniettan konsertissa Tölöläb-kollektiivi maustaa Magnus Lindbergin Jubilees-sarjaa ja Anton Webernin antisinfonista sinfoniaa.
Toisenlaista maailmaa edustavat 1900-luvun alun mestareiden Respighin ja Ravelin kauniisti soivat kumarrukset renessanssin maalaustaiteen ja barokin musiikin suuntaan. Maurice Ravelin Couperinin hauta kuullaan Kenneth Heskethin sovittamana laajennettuna versiona.

Tölöläb valittiin vuonna 2016 Pro Musica -säätiön vuoden nuoreksi taiteilijaksi ja vuonna 2018 kollektiivi oli Meidän Festivaalin residenssiyhtye.
Yhtyeessä soittavat Turkka Inkilä (huilu, shakuhachi & elektroniikka), Saku Mattila (oboe), Antti Salovaara, (fagotti) ja Taavi Oramo (elektroniikka & kapellimestari).

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Konserttiesittely

18:15-18:45 Näyttelytila, 1. krs.

Illan konsertin esittelee FM Kimmo Korhonen.
Vapaa pääsy. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Magnus Lindberg

Jubilees

Jubilées-teos sai alkunsa kun Magnus Lindbergiltä (s. 1958) pyydettiin sävellystä Pierre Boulezin 75-vuotisjuhlia varten. Vuonna 2000 syntymäpäivälahjaksi valmistunut pianominiatyyri osoittautui pähkinäksi, jonka kovan kuoren alla oli runsaasti kiinnostavaa aineistoa.

Ensimmäinen haaste oli pienoismuoto, joka pakotti suurelle kankaalle maalaamaan tottuneen säveltäjän sommittelemaan rakenteen uudenlaisista palikoista. Kappaleen valmistuttua prosessi aukesi monesta päästä ja Lindberg sävelsi saman vuoden aikana vielä viisi miniatyyriä lisää.

Säveltäjä ei edelleenkään malttanut olla sorkkimatta materiaaliaan, vaan Lindberg alkoi kokeilla pianoteosten orkestrointia. Muotoratkaisun tavoin orkestraatiossa oli pyrittävä rönsyilystä tiivistykseen, kirjoitettava ensemble ohuemmaksi, mutta samalla huolehdittava että mukana olivat kaikki orkesterin värit - pianoa lukuunottamatta.

Jubilées-sarjan orkestrointi sai vauhtia 2002 Lindbergin saatua kustantajan välityksellä teokselle tilauksen transkriptiomusiikin festivaalille. Sinne lopullinen versio ei aivan ennättänyt, mutta tavallaan Jubilées palasi lopulta takaisin Bouleziin. Teos sai kantaesityksensä keväällä 2003 Pariisissa, Jonathan Nottin johtaessa Ensemble Intercontemporainia.

Lyhennetty Antti Häyrysen tekstistä

Tölöläb

Välisoittoja Anton Webernin ja Magnus Lindbergin teoksiin

Eläytyminen kirjoitetun sävelikön tunnelmaan ja oman musiikillisen kuvitelman kehittely sen pohjalta ei ole uusi asia. Heijasteet traditiosta, säveltäjien taustat ja elinpiirit, mieltymykset ja teoksen omistaminen edeltäjälle ovat toimineet uuden soivan materiaalin synnyttäjinä vaikka kuinka kauan. Konserttiohjelman voi kuitenkin rakentaa myös etsimällä eri teosten väliin älyllisiä ja musiikillisia referenssejä.

Nuotiton Tölöläb ottaa interludiensa lähtökohdaksi ennemmin emootion kuin esimerkiksi suorat nuottiyhteydet Webernin ja Lindbergin teoksiin. Olemme yhdessä pyrkineet tuntemaan Webernin Sinfonian jyrkän alastulon hiljaisuuteen, pikemmin kuin laskemaan tarkalleen alastulon kulman.

Alkuperäisasustaan orkesteriversioksi piiskattua Lindbergin Jubilées-teosta olemme katsoneet vilpittömästi ja vaistolla: kappale on juhlavuudessaan painostava, mutta taipuu ajoittain hauskankuuloiseksi. Mikä törmäytys, juhlitaan sävelen luoman energian kuohuissa!

Tölöläb

Anton Webern

Sinfonia op.21

1900-luvun alku oli musiikissa myöhäsromantiikan aikaa, jolloin monet säveltäjät käyttivät yhä suurempia kokoonpanoja toteuttaakseen yhä suurisuuntaisempia sävelvisioita. Kaikille tällainen monumentaalisuuden estetiikka ei kuitenkaan luontunut. Jyrkimmin reagoi itävaltalainen Anton Webern, joka kyllä aloitti uransa verevänä myöhäisromantikkona mutta kääntyi sitten ekspressionistisen murroksen kautta toiseen äärimmäisyyteen, aforistisen tiiviiseen ja kiteytyneeseen modernismiin.

Yksi Webernin musiikillisen ydinfysiikan tunnetuimmista ilmentymistä on hänen dodekafoniseen kauteensa kuuluva sinfonia. Kyseessä on alle 10 minuuttia kestävä tavallista pienemmälle kokoonpanolle tehty teos, jossa on vain kaksi ilmaisultaan pelkistettyä ja keskitettyä osaa.

Sinfonian avausosa on rauhallisessa tempossa liikkuva kaksoiskaanon. Ilmaisun abstrakista luonteesta huolimatta osa on jäsennetty perinteiseksi sonaattimuodoksi sekä alku- että jälkipuolen kertauksineen. Lyhyempi toinen osa on muodoltaan seitsemän muunnelman sarja heti alussa kuultavasta klarinetin 12-sävelisestä melodiasta, joka on palindrominen eli sama soitettuna etu- ja takaperin. Osassa on muutenkin tiukkaa symmetriaa, sillä jokainen lyhyistä muunnelmista on itsessään symmetrinen. Ilmaisultaan toinen osa on ensimmäistä vaihtelevampi eriluonteisten muunnelmien tuodessa musiikkiin erilaisia sävyjä ja johtaen lopulta vähäeleiseen koodaan.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Ottorino Respighi

Botticelli-triptyykki

Teoksen lähtökohtana on ollut kolme renessanssin italialaisen mestarin Sandro Botticellin tunnetuimpiin kuuluvaa teosta, jotka kaikki sisältyvät Firenzen Uffizi-gallerian kokoelmiin. Respighi on tyytynyt pienehköön orkesteriin, jossa on jousiston lisäksi vain yhdet puupuhaltimet, yksi käyrätorvi, yksi trumpetti sekä koloristisena ryhmänä kellot, celesta, triangeli, harppu ja piano. Juuri viimeksimainittu ryhmä on keskeisessä asemassa monien väritehojen luomisessa. Mihinkään Botticellin maalausten yksityiskohtien kuvitukseen Respighi ei ole pyrkinyt vaan yleisemmin maalausten tunnelman ja maailman siirtämiseen musiikiksi.

Avausosassa La Primavera (Kevät) Respighi on luonut todella aiheenmukaista, värikylläisen ja valontäyteisen keväistä musiikkia.
Keskiosa L'Adorazione dei Magi (Kuninkaiden kumarrus) kuvaa itämaiden tietäjiä Jeesus-lapsen luona. Sävyltään osa on vakava ja harras.
Päätösosassa La nascita di Venere (Venuksen syntymä) lähtökohtana on ollut Botticellin tunnetuin maalaus ja yksi länsimaisen taiteen keskeisistä visuaalisista ikoneista. Osa alkaa heleästi maalatulla merimaisemalla, josta musiikki kasvaa vakaaseen, meren kuohuista nousevaa Venusta kuvastavaan huipennukseen ja sulkee sen jälkeen kehän palaamalla alun seesteiseen merimaisemaan.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Maurice Ravel

Couperinin hauta, laajennettu versio, sov. Kenneth Hesketh

Yksi uusklassismin varhaisista ilmentymistä oli Ravelin pianosarja Le tombeau de Couperin (1914-17). Otsikko viittaa 1600- ja 1700-lukujen ranskalaiseen musiikkiin, jossa säveltäjäkollegoille kirjoitetut tombeau-nimiset muistokappaleet olivat yleisiä. Ravelin pianosarja täyttää tombeau-sävellysten lähtökohdat kaksinkertaisesti, sillä vaikka se on nimellisesti osoitettu Couperin-muusikkosuvulle, luultavasti ennen muuta sen kuuluisimmalle edustajalle François Couperinille, Ravel omisti sen osat muistokappaleiksi ensimmäisen maailmansodan taistelukentillä kuolleille ystävilleen.

Teoksen alkuperäisversiossa on kuusi osaa: sujuvasti soljuva Prelude, Ravelin tuotannossa harvinaista kontrapunktista lähestymistapaa edustava vakavahenkinen Fugue, kolme erilaista tanssiosaa – hillityn surumielinen Forlane, määrätietoisen vauhdikas Rigaudon ja tanssiksi vakavansävyinen Menuet – sekä sarjan päätöksenä motorisen energinen ja pianistisesti taiturillinen Toccata. Teoksen musiikissa on sekä valoa että verhottua surumieltä mutta ei sellaista tuskaisuutta kuin sodan varjossa syntyneeltä musiikilta voisi odottaa.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

Näytä kaikki konsertit