SCHUMANN & SCHUMANN, osa 2

perjantai 13.9.2019 19.00 Kausikonsertti 1, osa 2
25/19/11€. Yhteislippu alk. 40/30/18€

SCHUMANN & SCHUMANN, osa 2

perjantai 19.00 Kausikonsertti 1, osa 2
25/19/11€. Yhteislippu alk. 40/30/18€ Espoon kulttuurikeskus
perjantai 13.9.2019 19.00 25/19/11€. Yhteislippu alk. 40/30/18€ Espoon kulttuurikeskus

Kauden kaksi avauskonserttia tarjoavat romantiikkaa puhtaimmillaan. Robert Schumannin sinfonioiden alkuperäiset esitysmerkinnät pääsevät oikeuksiinsa, kun orkesterin eteen astuu Sir Roger Norrington. Schumannin sinfonioiden kokonaisesitys Sir Roger Norringtonin johdolla om maailmanlaajuinen merkkitapaus, joka kannattaa kokea paikan päällä. Myynnissä on myös kahden konsertin yhteislippu.
Konsertin jälkeen kuullaan aikansa suurimpiin pianisteihin lukeutuneen Clara Schumannin kamarimusiikkia ja juhlitaan hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlaa.

Schumann & Schumann, osa 1: to 12.9.2019 klo 19
Schumann & Schumann, osa 2: pe 13.9.2019 klo 19

Taiteilijat

Ohjelma

Robert Schumann

Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97 "Reiniläinen"

Robert ja Clara Schumannin tekivät syksyllä 1850 matkan jokilaivalla Reinin yläjuoksulle Kölniin, jossa varsinkin kaupungin goottilainen katedraali teki syvän vaikutuksen säveltäjään. Reinin maisemat ja Kölnin-matka käynnistivät marraskuun alussa 1850 intensiivisen sävellysprosessin, jonka tuloksena oli reilussa kuukaudessa valmistunut Es-duuri-sinfonia, lisänimeltään Reiniläinen. Teos tunnetaan järjestysnumerolla kolme, vaikka se valmistui viimeisenä Schumannin neljästä sinfoniasta.

Teoksen avausosa on yksi Schumannin tehokkaimmista ja kurinalaisimmista sonaattimuodoista. Schumann oli aina kiinnostunut iskevistä rytmisistä rakenteista, mikä heijastuu avausosan mahdikkaassa pääteemassa synkoopein luodusta kahden kolmijakoisen rytmin päällekkäisyydestä eli myös Brahmsin suosiman hemiolan hyväksikäytöstä. Toisena on scherzo, joka ei kuitenkaan edusta lajin beethoveniaanista dynaamista tyyppiä vaan on lähellä kansanomaista Ländleriä; alun perin Schumann kaavaili osalle otsikkoa "Aamu Reinillä".

Kahdesta hyvin eriluonteisesta hitaasta osasta ensimmäinen on lyyrinen intermezzo. Vakavana askeltava, ylvään kontrapunktin kultaama toinen hidas osa on yksi Schumannin vaikuttavimmista luomuksista; sen työotsake "Juhlallisen seremonian säestyksen tapaan" viittaa seremoniaan, jonka hän näki Kölnin katedraalissa vieraillessaan kaupungissa. Finaali on kontrastiksi edellisen osan juhlavuudelle valoisa ja ongelmaton - sitä on luonnehdittu kuin astumiseksi kirkkaaseen auringonvaloon edellisen osan holvistojen hämystä.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Robert Schumann

Sinfonia nro 4 d-molli op. 120

Schumannin ensimmäinen sinfonia, ns. Kevätsinfonia, valmistui kuukauden työn tuloksena helmikuussa 1941, ja vielä saman vuoden syyskuussa Schumann sai valmiiksi toisenkin sinfonian. Uusi d-molli-sinfonia otettiin kuitenkin ristiriitaisesti vastaan Leipzigissä joulukuussa olleessa kantaesityksessä, ja Schumann itsekin kadotti kiinnostuksensa teokseen ja unohti sen kymmeneksi vuodeksi pöytälaatikkoon.

Vuonna 1851 Schumann otti d-molli-sinfonian jälleen esiin ja teki siitä uusitun version, jossa hän on lähinnä muuttanut orkestraatiota mutta jonkin verran myös itse musiikillista sisältöä. Vaikka d-molli-sinfonia syntyi alun perin jo toisena Schumannin sinfonioista, se tunnetaan yleisesti käytössä olevan korjatun version ja sinfonioiden julkaisujärjestyksen vuoksi hänen neljäntenään.

Sinfonia d-molli on Schumannille tyypilliseen tapaan tunteen lämpöä huokuva teos. Se alkaa vaikuttavalla tummasävyisellä johdannolla, josta varsinainen sinfoninen allegro purkautuu esiin. Johdannon lopulla oleva lyhyt motiivi hedelmöittää koko avausosaa, jonka kehittelyjaksossa esitellään yllättäen myös uutta materiaalia. Sen sijaan varsinainen kertausjakso jää pois, ja musiikki liukuu suoraan osan huipentavaan koodaan.

Romanssiksi otsikoitu hidas osa alkaa surumielisellä oboesävelmällä, mutta keskeisimmäksi nousee ensiosan johdannon avausaihe. Raskassykkeinen scherzo puolestaan käynnistyy saman johdantoaiheen ylösalaisin käännetyllä muunnelmalla, kun taas tasapainottavan trio-taitteen melodia on muokattu hitaan osan viulusoolosta. Trio-taitteen toisen esiintymän kautta musiikki liukuu finaaliin, joka alkaa epätavallisesti hitaalla, lähes bruckneriaanisia tunnelmia maalailevalla johdannolla. Nopea pääjakso vie teoksen uljaaseen päätökseen voitokkaassa D-duurissa.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Konsertin jatkot

n. 21.00

Tuuli Lindeberg, sopraano
Emil Holmström, piano

Clara Schumannin yksinlauluja

Haastateltavana Sir Roger Norrington

Palvelut

Näytä kaikki konsertit