SAINT-SAËNS

perjantai 10.1.2020 19.00 Kausikonsertti 1
Loppuunmyyty Espoon kulttuurikeskus
Platina 2019-2020 Hopea 2019-2020
perjantai 10.1.2020 19.00 Loppuunmyyty Espoon kulttuurikeskus
Platina 2019-2020 Hopea 2019-2020

Pianon nuoreksi tsaariksi tituleerattu Alexandre Kantorow palaa solistiksi yhdessä isänsä ja Tapiola Sinfoniettan kunniakapellimestarin, Jean-Jacques Kantorowin kanssa. He jatkavat Saint-Saënsin pianoteosten kokonaisesitysten sarjaa. Ranskalaisen romantiikan lisäksi kuullaan Schubertin viides sinfonia, joka on säveltäjän kunnianosoitus Mozartille.

Vuosi 2019 oli erittäin menestyksekäs Alexandre Kantorowille. Kesällä hän voitti maineikkaan Tšaikovski-kilpailun, ja syksyn aikana hänen levytyksensä Jean-Jacques Kantorowin johtaman Tapiola Sinfoniettan kanssa sai kaksi maineikasta kansainvälistä levypalkintoa: Diapason d’Or -palkinnon sekä Classica-lehden vuoden levy 2019 -palkinnon. Levytys on ehdolla myös International Classical Music Awards (ICMA) -palkinnon saajaksi.

HUOM. Ennakkotiedoista poiketen ohjelmassa ei ole Frank Martinin etydejä jousiorkesterille.

LOPPUUNMYYTY

 

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Camille Saint-Saëns

Pianokonsertto nro 1 D-duuri op. 17

Camille Saint-Saëns oli myös ratkaisevalla tavalla raivaamassa tietä ranskalaiselle sinfonialle ja konsertolle, eikä esimerkiksi hänen ensimmäisellä pianokonsertollaan ole merkittäviä ranskalaisia edeltäjiä.

Ensimmäinen pianokonsertto D-duuri on valmistunut vuonna 1858. Säveltäjän mukaan pianokonsertto oli syntynyt "Fontaineblaun metsien innoittamana", mutta sen tarkemmin hän ei ole tätä kommenttia selitellyt. Se voisi viitata ensiosan hitaassa johdannossa esiintyviin käyrätorvien metsästysfanfaareihin, jotka esiintyvät myös avausosan nopeassa pääjaksossa ja finaalissa.

Avausosan hidasta johdantoa lukuun ottamatta konsertto noudattaa normaalia kolmiosaista konserttomuotoa. Energistä avausosaa seuraa vakaan arvokkaasti askeltava hidas osa, josta erottuvat kiinnostavana erityispiirteenä pianon helmeilevät sävelkaskadit; niiden on jopa nähty ennakoivan Ravelin Jeux d'eaun (Veden leikkiä) (1901) impressionistisuutta. Muutoinkin teoksen piano-osuus edustaa suurta tyyliä runsaine arpeggioineen ja juoksutuksineen. Finaali on vastapainoksi hitaalle osalle energinen ja valoisa, humoristinenkin.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Camille Saint-Saëns

Allegro appassionato pianolle ja orkesterille

Ranskalainen Camille Saint-Saëns säilytti keskellä kuohuvimman romantiikan aikaa teoksissaan aina tasapainon, kohtuullisuuden ja selkeän muotokurin hyveet. Hän kokeili monipuolisesti eri teoslajeja oopperasta sinfonioihin ja pienimuotoisiin kappaleisiin. Saint-Saëns teki merkittävän työn myös konserttojen säveltäjänä, jona hän oli tärkein 1800-luvun ranskalaisessa musiikissa. Hän kirjoitti kymmenen varsinaista konserttoa – viisi omalle soittimelleen pianolle, kolme viululle ja kaksi sellolle – joiden lisäksi on olemassa koko joukko pienimuotoisempia solistisia teoksia.

Näihin lukeutuu Saint-Saënsin uran huippukaudella vuonna 1884 valmistunut Allegro appassionato pianolle ja orkesterille (jota ei pidä sekoittaa samannimiseen sellolle ja orkesterille sävellettyyn teokseen op. 43). Kyseessä on lyhyehkö kappale, joka ei ehkä ole niin "myrskyisä" (appassionato) kuin otsikko antaa ymmärtää, ei sellainen kuohuva voimanpurkaus kuin esimerkiksi Beethovenin Appassionata-sonaatti. Oma energinen latauksensa Saint-Saënsin teoksessa toki on, mutta samalla siinä on myös chopinmaisen eleganttia kuvioivuutta ja lyyrisen herkkiä käänteitä.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Franz Schubert

Sinfonia nro 5 B-duuri

Viides sinfonia on suosituin Schubertin varhaisista sinfonioista. B-duuri-sinfonia on klassisten esikuvien, varsinkin Mozartin hengessä syntynyttä musiikkia. Jo osien sävellajisuhteet kuvaavat sen tasapainoista klassisuutta: kahden pääsävellajissa olevan osan välissä hidas osa on subdominantissa (Es-duurissa) ja menuetti rinnakkaissävellajissa (g-mollissa). Myös osien kesto vastaa hyvin klassisia tottumuksia.

Schubertin neljästä aiemmasta sinfoniasta poiketen B-duuri-sinfonian ensiosa ei ala hitaalla johdannolla. Sen saa korvata neljän tahdin johdantovaihe, joka ikään kuin nostaa verhon sitä seuraavan pääteeman edestä. Myöhemmin kehittelyssä Schubert hyödyntää johdantojen materiaalia. Kertaus alkaa yllättäen subdominantissa (Es-duuri), käytäntö jota Mozartkin joskus harrasti, esim. pianonsoiton harrastajien hyvin tuntemassa "helpossa sonaatissa vasta-alkajille" (C-duuri-sonaatti KV 545).

Hidas osa alkaa aiheella, joka kuuluu Schubertin kauneimpiin. Sitä lämmittää mozartmaisen lempeä hymy, mutta myöhemmin osassa on myös vakavammat ulottuvuutensa. Menuetin sävellaji tuo mieleen Mozartin myöhäisen g-molli-sinfonian vastaavan osan, ja myös tematiikassa on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Energinen finaali alkaa haydnmaisen tarttuvalla teemalla, joka on peräisin Schubertin vuotta aiemmasta oopperasta Die vierjährige Posten.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Taiteilijatapaaminen

n. 21.00

Palvelut

Näytä kaikki konsertit