MOZART 39

perjantai 12.1.2018 19.00 Kausikonsertti 1
Liput 25/19/11 €

MOZART 39

perjantai 19.00 Kausikonsertti 1
Liput 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
perjantai 12.1.2018 19.00 Liput 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Nuori superlahjakkuus Klaus Mäkelä jatkaa suomalaisten kapellimestarisuuruuksien jalanjäljillä. Kokkosen ja Mozartin lisäksi ohjelmassa on Brahmsin tunnevoimainen kaksoiskonsertto, jossa Mäkelä saa näyttää leijonankyntensä myös sellistinä. Kumppaninaan hänellä on nuori ranskalainen huippuviulisti Marc Bouchkov.

LOPPUUNMYYTY

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Johannes Brahms

Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille

Kesällä 1887 valmistunut kaksoiskonsertto viululle ja sellolle jäi Brahmsin viimeiseksi orkesteriteokseksi.
Kaksoiskonsertto on kokoonpanoltaan outolintu romantiikan ajan konserttokirjallisuudessa. Yksi harvoista mahdollisista esikuvista on saattanut olla Beethovenin niin ikään poikkeuksellinen kolmoiskonsertto pianolle, viululle ja sellolle. Vielä kauemmaksi menneisyyteen sukeltauduttaessa virikkeenantajina ovat voineet olla klassismin kauden useammalle solistille sävelletyt sinfonia concertantet tai jopa barokin ajan concerto grossot.
Solistin ja orkesterin suhteessa on varsinkin 1800-luvulta lähtien nähty usein yksilön ja yhteisön välisen jännitteen vertauskuva. Myös Brahmsin kaksoiskonsertossa solistien personifiointi on mahdollista, mutta kiinnostavin asetelma ei välttämättä synnykään solistien ja orkesterin vaan kahden solistin välille. Sellon osuus on voimakkaampi ja määrätietoisempi, ja se saa yleensä lausua uudet asiat ensin, kun taas viulun osuus on lyyrisempi ja runollisempi. Solistiosuudet kietoutuvat sävyeroistaan huolimatta kiinteästi toisiinsa, ja hitaassa osassa ne tuntuvat antautuvan suoranaisen rakkauskohtauksen valtaan; teosta onkin luonnehdittu ”sanattomaksi oopperaksi, jossa on vain kaksi henkilöhahmoa”. Finaali-rondolle Brahms on antanut kevyttä unkarilaisväritystä,

Lyhenetty Kimmo Korhosen tekstistä

Joonas Kokkonen

Il paesaggio

Kamariorkesterille sävelletty Il paesaggio (Maisema) (1986-87) kuuluu niihin Joonas Kokkosen teoksiin, joiden innoittajana on ollut luonto. Teos valmistui Kokkosen kotikaupungin Järvenpään tilauksesta uuden Järvenpää-talon vihkiäisiin, ja sitä säveltäessään Kokkonen käänsi katseensa kotitalostaan, Alvar Aallon piirtämästä Villa Kokkosesta läheisen Tuusulanjärven suuntaan, jonka vastarannalla oli aikoinaan Sibelius käynyt hengittämässä luovan inspiraation tuulia. Il paesaggio jäi hänen viimeiseksi huomattavaksi teoksekseen.
Il paesaggio on Kokkosen myöhäiskaudelle tyypillistä vapaatonaalista, orgaanisesti kasvavaa ja motiivisesti yhtenäistä musiikkia. Se kehkeytyy hitain ja kauniisti piirtyvin kaarroksin, puhkeaa hetkeksi liikkuvammaksi ja tasaantuu jälleen päätöstaitteessa. Teoksen lopulla kuullaan kolme aihelmaa, joilla Kokkonen on osoittanut kunnioitusta kolmelle muulle järvenpääläiselle säveltäjälle: Jean Sibeliukselle, Erik Bergmanille ja Paavo Heiniselle.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Wolfgang Amadeus Mozart

Sinfonia nro. 39

Mozartin kolme viimeistä sinfoniaa ovat suuria teoksia niin sisällöltään kuin muodoltaan, jotain aivan muuta kuin ne kevyehköt italialaistyyppiset sinfoniat, joista Mozartin sinfonikonura oli aikanaan lähtenyt käyntiin. Viimeisissä sinfonioissaan Mozart on luonut kolme luonteeltaan tyystin erilaista teosta, kolme erilaista maailmaa. Ne ovat nerokkaan säveltäjän nerokas testamentti sinfonian alalla. Sitäkin järkyttävämpää on tietää, ettei luultavasti yhtäkään esitetty Mozartin elinaikana.
Kolmen viimeisen sinfonian trilogiasta ensimmäisenä valmistuneen sinfonian nro 39 ensimmäinen osa alkaa juhlavalla, suorastaan seremoniallisella johdannolla, jonka alaspäiset viulujousitukset ovat kulkeutuneet myös nopeaan pääjaksoon. Allegro alkaa elegantisti, mutta pian musiikki saa syvyyttä ja aina Beethoveniin asti viittaavaa sinfonista laveutta. Hidas osa alkaa tasapainoisesti, mutta kääntyy mollin kautta muutamiin dramaattisiin painotuksiin; puhallinimitaatiossa musiikki on runollisimmillaan. Menuetti on olemukseltaan lämmin ja kansanomainen. Finaali on Mozartin humoristisimpia luomuksia ja sellaisena kuin kunnianosoitus Haydnille. Pääaiheena on eloisa melodia, jonka avausmotiivi toistuu useaan otteeseen läpi osan milloin missäkin äänessä. Se saa myös kunnian naulata kiinni sinfonian päätöksen.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Taiteilijatapaaminen

n. 21.00

Haastateltavina Klaus Mäkelä ja Marc Bouchov. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Järjestää: Sinfoniettan Ystävät ry,

Palvelut

Näytä kaikki konsertit