MOZART 38

perjantai 6.4.2018 19.00 Kausikonsertti 7
25/19/11 €

MOZART 38

perjantai 19.00 Kausikonsertti 7
25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
perjantai 6.4.2018 19.00 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Tässä konsertissa vetovastuun ottaa Suomen menestyneimpiin jousikvartetteihin lukeutuva Meta4. Mozartin mestarillinen Prahalainen sinfonia saa seurakseen Ligetin varhaisen, kansallisväritteisen Romanialaisen konserton ja Schönbergin toisen kamarisinfonian.
Meta4-kvartetissa soittavat Antti Tikkanen, Minna Pensola (viulu), Atte Kilpeläinen (alttoviulu) ja Tomas Djupsjöbacka (sello).

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00 - 13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Konserttiesittely

18.15 - 18.45

Esittelijänä Kimmo Korhonen. Vapaa pääsy. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

György Ligeti

Romanialainen konsertto

Unkarilaisen säveltäjämestarin György Ligetin elämän dramaattisin taitekohta osui joulukuuhun 1956, Unkarin kansannousuun, jonka jälkeisissä tunnelmissa hän päätti jättää kotimaansa. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän onnistui pääsemään Itävallan puolelle, ja länteen hän myös jäi.
Ligetin elämän suuri käänne heijastuu myös hänen musiikissaan. Hän oli aiemmin joutunut sopeuttamaan teostensa lähtökohdat Unkarissa hyväksyttyjen tyylirajojen vaatimuksiin, mutta nyt hän koki olevansa vapaa etsiytymään sinne minne halusi.
Vaikka lähtö Unkarista jakaa Ligetin tuotannon kahteen aikakauteen ja vaikka niistä jälkimmäinen edustaa hänen kypsän kautensa musiikillista ajattelua, on hänen varhaisellakin tuotannollaan oma merkityksensä ja kiinnostavuutensa. Osaa varhaisteoksistaan Ligeti kielsi esittämästä. Jotkut taas pääsivät julkisuuteen Ligetin modernistisesta murroksesta huolimatta. Romanialainen konsertto (1951) oli tässä suhteessa eräänlainen rajatapaus, sillä aluksi Ligeti hylkäsi teoksen mutta myöhemmin hän päästi teoksen julkisuuteen korjailtuaan sitä 1990-luvun puolivälissä.
Romanialainen konsertto sijoittuu aikaan, jolloin Ligeti eli vahvasti paria sukupolvea vanhempien unkarilaismestarien Béla Bartókin ja Zoltán Kodályn vaikutusten alaisena. Hän on näiden tapaan käyttänyt lähtökohtana kansanmusiikista ammennettuja aineksia. Varsinkin yhteys Bartókiin - jota Ligeti kunnioitti suuresti läpi uransa - on läheinen. Selvimpänä sukulaisuus kuuluu energisessä päätösosassa.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Arnold Schönberg

Kamarisinfonia nro 2

chönberg aloitti teoksen vuonna 1906, samana päivänä, jona hän oli saanut valmiiksi ensimmäisen kamarisinfoniansa. Vasta vuonna 1939 hänen onnistui viedä teos loppuun.
Toinen kamarisinfonia on syyttä jäänyt ensimmäisen varjoon, mutta vaikka se ei edustakaan säveltäjänsä vallankumouksellisinta antia, se kuuluu hänen parhaisiin sävellyksiinsä.
Vuonna 1933 eli kesken sävellystyön Schönberg oli muuttanut natsismia pakoon Yhdysvaltoihin, jossa hänen musiikkiinsa suhtauduttiin yhtä välinpitämättömästi kuin vanhallakin mantereella. Ehkä osin tästä syystä Schönbergin tuotantoon tuli dodekafonisten teosten rinnalle monia yksinkertaisempia, menneisyyteen katsovia sävellyksiä, joiden avulla säveltäjä kukaties toivoi voivansa tulla paremmin esiin. Toista kamarisinfoniaa voi pitää juuri tähän ryhmään kuuluvana teoksena. Kahdesta osasta ensimmäinen on hidasliikkeinen, tummasävyisesti romanttinen. Toinen osa on liikkuvampi. Osan kiihkeän huipennuksen jälkeen teos päättyy intensiiviseen adagio-epilogiin.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Wolfgang Amadeus Mozart

Sinfonia nro 38 "Prahalainen"

Mozartin sinfonia nro 38 D-duuri KV 504 valmistui joulukuussa 1786, ja hän otti teoksen mukaansa lähtiessään tammikuussa 1787 Prahaan seuraamaan Figaron häät -oopperan valtaisan menestyksen saaneita esityksiä.
Tällä matkalla Mozart johti uuden sinfonian ensiesityksen, mihin sinfonialle myöhemmin annettu lisänimi Prahalainen viittaa. Mozartin muista Wienin kauden sinfonioista poiketen teos on kolmiosainen. Vaikka teoksessa ei ole menuettia, se on yksi Mozartin suurista sinfonioista. Se nousee rakenteensa rikkaudesta ja sisältönsä intensiteetissä kolmen viimeisen sinfonian rinnalle.
Sinfonian kaikki kolme osaa ovat sonaattimuotoisia. Erityisen huomattava on sinfonian avausosa. Se alkaa tummansävyisellä ja jännitteisellä hitaalla johdannolla, joka tuntuu ennakoivan Don Giovannin maailmaa. Ensiosan nopea pääjakso alkaa selvärajaisen ja selkeän pääteeman sijasta joukolla melodia-aihelmia. Niiden asettelusta voi jo aavistaa niitä kontrapunktisia ulottuvuuksia, joita osan aikana myöhemmin koetellaan. Lyhyt sivuteema on selväpiirteisempi, ja siitä kuullaan myös heti molliversio. Osan kehittelyjakso on yksi Mozartin hienoimmista. Se alkaa rauhallisena mutta vähitellen tiivistyvänä kontrapunktisena kudoksena, jossa esiintyy erilaisina yhdistelminä pääteeman aihelmia. Musiikki nousee johdonmukaisesti rakentuvaan huipennukseen, jota seuraa hienovarainen, mm. valekertauksella hämärretty siirtymä kertaukseen.
Hidas osa alkaa rauhallisesti, mutta jo alkutahdeissa on kromaattinen kulku, joka tuntuu vihjaavan osan myöhempiin, syvempiin ulottuvuuksiin ja jyrkkiin korostuksiin. Finaali luo teokselle energisen päätöksen. Osan kiihkeässä vauhdissa on sekä kevyttä että dynaamisten kontrastien tehostamaa terävyyttä, ja kehittelyjaksossa musiikki saa suorastaan aggressiivisia sävyjä.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

Näytä kaikki konsertit