Meta4

perjantai 8.11.2019 19.00 Kausikonsertti 7
alk. 25/19/11 €
Osta lippu

Meta4

perjantai 19.00 Kausikonsertti 7
alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu
perjantai 8.11.2019 19.00 alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Suomen tämän hetken valovoimaisin jousikvartetti Meta4 täyttää 18 vuotta ja juhlii täysi-ikäistymistään Tapiola Sinfoniettan kanssa. Tervetuloa konserttiin, joissa energisistä esityksistään tunnettu Meta4 soittaa suosikkiteoksiaan laajalla skaalalla. Widmannin voimakasta ilmaisuasteikkoa seuraa Mahlerin musiikin hiljaisuus, joka vaihtuu konsertin päätteeksi Haydnin sinfonian nro 100 sotilaallisiin tunnelmiin.

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Jörg Widmann

Oktetto

Jörg Widmann on sekä sukupolvensa kiinnostavimpiin kuuluvana säveltäjä että taiturillinen klarinetisti. Vaikka hän soveltaa säveltäjänä modernistisia keinoja, hänen teoksillaan on usein oma vahva yhteytensä traditioon.

Traditio on vahvassa "musiikkia musiikista" -hengessä läsnä myös Widmannin oktetossa (2004). Soitinvalikoima on tietoisesti sama kuin Schubertin oktetossa vuodelta 1824 ja Schubert puolestaan otti oman teoksensa esikuvaksi Beethovenin suositun septeton (1800). Myös viisiosaiselta muodoltaan Widmann jatkaa Beethovenin ja Schubertin teosten pikemminkin divertimentomaisen kuin sinfonisen hahmotuksen linjoilla, kun taas itse musiikista Widmann luo perinteisiä eleitä hyödyntävän klassis-romanttisen ilmaisun dekonstruktion.

Johdanto-osan tavoin soivassa Intradassa perinteisiin tekstuureihin alkaa vähitellen ilmaantua yhä suurempia harmonisia säröjä, kunnes lopussa soittajat tuntuvat suorastaan harhautuvan eroon toisistaan. Lyhyt Menuetto on ilmeeltään enemmän scherzomainen kuin menuetin tapaan tanssillinen. Lied ohne Worte alkaa hauraana, sisäistyneenä laulavuutena, johon mikrointervallit tuovat omia vääristymiään. Huipentavan käänteen jälkeen musiikki saa entistäkin fragmentaarisemman ja lopulta kuin ilmaan hajoavan sävyn. Lyhyt Intermezzo, jossa riekaleisten aihelmien takaa kuultaa kansanomainen sävelmä, muodostaa pohjustuksen tauotta seuraavalle finaalille. Mikään perinteinen nopea päätösosa se ei ole vaan hitaine ja hajoavine eleineen enemmänkin eräänlainen antifinaali.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Gustav Mahler

Adagio sinfoniasta nro 10, sov. Vladimir Mendelssohn ja Meta4

Gustav Mahlerin kymmenes, viimeiseksi jäänyt sinfonia alkoi syntyä kesällä 1910. Kymmenennen sinfonian luonnosversio valmistui kesän aikana, mutta Mahler ei kapellimestarityönsä ja muiden kiireiden vuoksi ehtinyt orkestroida teosta. Keväällä 1911 hänen kuntonsa alkoi heikentyä, ja hän kuoli Wienissä toukokuussa 1911. Mahlerin kuollessa kymmenes sinfonia oli jäänyt luonnosasteelle; vain teoksen avaava Adagio oli täysin valmiiksi orkestroitu.

Viisiosaisen sinfonian avauksena on epätavallisesti laaja hidas osa. Koska tämä Adagio oli viimeinen Mahlerin täysin valmiiksi saattama sinfonianosa, sitä esitetään usein myös itsenäisenä teoksena, tavallaan Mahlerin viimeisenä sanana säveltäjänä. Se alkaa koruttoman sisäistyneesti yksiäänisenä mietiskelynä mutta kasvaa intensiiviseksi melodiseksi vuoksi ja huipentuu hätkähdyttävään yhdeksänsäveliseen riitasointuun, joka on brittiläisen Mahler-tuntijan Deryck Cooken mukaan "kuin jokin pelkoa herättävä kosminen ilmestys". Loppusivuilla osa tasaantuu lempeän alistuneisiin tunnelmiin.

Tässä konsertissa Mahlerin Adagio kuullaan Vladimir Mendelssohnin jousiorkesterille sovittamana versiona.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Joseph Haydn

Sinfonia nro 100 G-duuri ”Sotilassinfonia”

Joseph Haydn matkusti Lontooseen kahdesti vuosina 1791-92 ja 1794-95. Hän sävelsi paikallista yleisöä varten 12 viimeistä sinfoniaansa, ns. Lontoolaiset sinfoniat, jotka huipensivat hänen uransa sinfonikkona. Teokset saivat riemuitsevan vastaanoton, ja kaikkein eniten yleisö riemastui sinfoniasta nro 100 G-duuri. Varsinkin toinen osa sai kuulijat lähes suunniltaan innostuksesta, ja se oli monissa esityksissä toistettava. Sinfonian aikalaisiin tekemää vaikutusta syvensivät toisessa osassa ja finaalissa esiintyvät, aikanaan eksoottisina pidetyt "turkkilaiset" lyömäsoittimet (triangeli, lautaset ja bassorumpu).

Sotilassinfonia alkaa hitaalla johdannolla niin kuin yhtä lukuun ottamatta kaikki Haydnin Lontoolaiset sinfoniat. Ensiosan nopea pääjakso alkaa lyyrisesti, mutta siinä on myös voimaa ja energiaa. Toisessa osassa asettuvat vastakkain naivistisen kepeä romanssisävelmä ja lyömäsoittimien tehostamat sotaisammat taitteet; juuri tähän osaan perustuu teoksen lisänimi. Myös menuetissa vuorottelevat kepeämmät ja suurieleisemmät ainekset. Finaali alkaa hiljaa, kuin voimiaan pidätellen, mutta puhkeaa sitten energiseksi, yllättävien käänteiden rikastamaksi 6/8-seikkailuksi. Päätös on sotilaallisen meluisa, kun toisesta osasta tutut lyömäsoittimet palaavat.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

konsertin jatkot

n. 21.00

Jatkoilla kuulaan kantaesityksenä Matthew Whittallin kolman jousikvartertto.

Palvelut

Näytä kaikki konsertit