Kuvia Suomesta

perjantai 8.12.2017 19.00 Vierailukonsertti
27,50/ 24,50/ 14,50 €

Kuvia Suomesta

perjantai 19.00 Vierailukonsertti
27,50/ 24,50/ 14,50 € Järvenpää-talo
perjantai 8.12.2017 19.00 27,50/ 24,50/ 14,50 € Järvenpää-talo

Tapiola Sinfoniettan Suomi 100 -konsertissa kuullaan suomalaisten säveltäjien teoksia, erityisesti Järvenpään suurmiesten Jean Sibeliuksen ja Joonas Kokkosen musiikkia. Oman aikamme säveltäjiä edustaa puolestaan Lotta Wennäkoski. Solistina laulaa III kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun vuonna 2015 voittanut baritoni Aarne Pelkonen.

Taiteilijat

Ohjelma

Joonas Kokkonen

Il paesaggio

Järvenpää ja Tuusulanjärven ympäristö ovat 1900-luvun alusta lähtien houkutelleet taiteilijoita luokseen, yhtä lailla kirjailijoita, kuvataiteilijoita kuin säveltäjiäkin. Yksi heistä oli Joonas Kokkonen (1921-1996), joka asui Järvenpäässä vuodesta 1963 lähtien; vuodesta 1969 lähtien hänen kotinaan oli Alvar Aallon hänelle piirtämä Villa Kokkonen. Kokkosen viimeiseksi huomattavaksi teokseksi jäänyt Il paesaggio (Maisema, 1987) syntyi Järvenpään kaupungin tilauksesta ja Tuusulanjärven maiseman innoittamana. Teoksen lopussa kuullaan kolme aihelmaa, joilla Kokkonen on osoittanut kunnioitusta kolmelle muulle Järvenpää-säveltäjälle: Jean Sibeliukselle (orkesterin unisonoaihe e-a-es-h-b-e-es), Erik Bergmanille (oboen aihe e-b-e-g-a) ja Paavo Heiniselle (huilun aihe a-h-e-e).
Teksti: Kimmo Korhonen

Jean Sibelius

Suomalaisia yksinlauluja

Jean Sibeliukselle (1865-1957) suomalaisen luonnon ja maiseman antamat virikkeet olivat tärkeitä. Joskus ne ilmenivät avoimina jo teosten otsikoissa, joskus verhotummin teosten tunnelmassa tai sisäisessä kehityksessä. Monissa Sibeliuksen laulujen teksteissä suomalainen tai pohjoismainen maisema muodostaa kehykset tai vertauskuvan sielullisille prosesseille. Näitä ovat mm. Norden (Runeberg), Illalle (Koskimies), Lastu lainehilla (Calamnius), Var det en dröm (Wecksell) sekä ruotsalaisen Viktor Rydbergin runoon sävelletty På verandan vid havet.
Teksti: Kimmo Korhonen

Lotta Wennäkoski

Hava

"Minua eivät inspiroi pelkät musiikin sisäiset ilmiöt; sen sijaan otan kernaasti virikkeitä musiikin ulkopuolissta maailmasta." Näin on todennut ikäpolvensa menestyneimpiin suomalaissäveltäjiin kuuluva Lotta Wennäkoski (s. 1970). Hänen orkesteriteoksensa nimi Hava (2007) viittaa paitsi unkarin kielen "lunta" tarkoittavaan sanaan myös suomen kielen "havinaan", "kahinaan" ja "havahtumiseen". Alkupuolen taiturillisen nopeissa ja värikylläisissä käänteissä keskeistä on säveltäjän mukaan "putoamisen ajatus, kuin alas leijailevien lehtien tuntu". Jälkipuolella musiikki saa pysähtyneemmän ilmeen, kunnes yksi ohikiitävä "havahtuminen" päättää teoksen.
Teksti: Kimmo Korhonen

Jean Sibelius, orkestroinut Ernst Pingoud

Puusarja (ei Haapa)

Alun perin pianolle sävellettyä Puu-sarjassa hallitsee Jean Sibeliukselle tärkeä luontoyhteys. Sarjan viidestä osasta neljä kuullaan tässä konsertissa orkesteriversiona.

Toivo Kuula

Yksinlauluja

Suomalaisille kansallisromantikoille luonnon antamat herätteet olivat erityisen tärkeitä. Elettiin aikaa, jolloin suomalaiset alkoivat yhä vahvemmin luoda omaa kansallista identiteettiään. Yhtenä sen ilmentymänä haluttiin myös omassa ympäristössä nähdä kansallisia erityispiirteitä. Monissa Toivo Kuulan (1883-1918) lauluissa on keskeistä juuri suomalainen maisema ja sen kautta avautunut näkymä omaan sisimpäämme, omaan sielunmaisemaamme.
Teksti: Kimmo Korhonen

Oskar Merikanto

Yksinlauluja

Suomalaisille kansallisromantikoille luonnon antamat herätteet olivat erityisen tärkeitä. Elettiin aikaa, jolloin suomalaiset alkoivat yhä vahvemmin luoda omaa kansallista identiteettiään. Yhtenä sen ilmentymänä haluttiin myös omassa ympäristössä nähdä kansallisia erityispiirteitä. Kuten Toivo Kuulan yksinlauluissa, myös monissa Oskar Merikannon (1868-1924) lauluissa on keskeistä suomalaisen maiseman kautta avautuvs näkymä omaan sisimpäämme, omaan sielunmaisemaamme.
Teksti: Kimmo Korhonen

Selim Palmgren

Kuvia Suomesta

Kansallisromanttisen sukupolven säveltäjistä Selim Palmgren (1878-1951) oli kosmopoliittisin, mutta hänellekin suomalaiskansallinen elementti oli olennaisen tärkeä. Orkesterisarjassa Kuvia Suomesta (1907-08) se tulee esiin neljänä erilaisia näkökulmia säveltäjän musiikkiin avaavana tunnelmakuvana. Näistä Varisevien lehtien tanssi rikkoo kansallisromantiikan rajat ja on yksi varhaisimmista impressionismin ilmentymistä Suomen musiikissa.
Teksti: Kimmo Korhonen

Näytä kaikki konsertit