FAUNIN ILTAPÄIVÄ

torstai 18.1.2018 14.00 Iltapäiväkonsertti
20 € sis. kahvitarjoilun

FAUNIN ILTAPÄIVÄ

torstai 14.00 Iltapäiväkonsertti
20 € sis. kahvitarjoilun Espoon kulttuurikeskus
torstai 18.1.2018 14.00 20 € sis. kahvitarjoilun Espoon kulttuurikeskus

Kevätkauden ensimmäisessä iltapäiväkonsertissa Debussyn impressionistinen Faunin iltapäinä huokuu sensuellia värien runoutta ja Dvořák valloittaa 8. sinfoniallaan, jossa hän toi esiin jotain aivan uutta aikaisempiin sinfonioihinsa verrattuna.

HUOM. Kapellimestari Mario Venzagon sijaan konsertin johtaa saksalainen kapellimestari Anja Bihlmaier.

Taiteilijat

Ohjelma

Claude Debussy

Faunin iltapäivä

Claude Debussy on yleisesti koettu musiikin impressionismin henkilöitymäksi, joidenkin mielestä jopa sen ainoaksi puhdaspiirteiseksi edustajaksi. Kuvataiteesta omaksutun impressionismi-termin käyttö Debussyn yhteydessä kuvastaa osuvasti sitä, että hänen teostensa syntyheräte oli usein puhtaan musiikin ulkopuolella, maalaustaiteen lisäksi esimerkiksi kirjallisuudessa tai luonnonilmiöissä.
Debussyn impressionistinen sävelrunous puhkesi ensimmäisen kerran eloon orkesteriteoksessa Faunin iltapäivä (1894). Sana "preludi" jäi pysyvästi teoksen otsikkoon, vaikka Debussy ei koskaan toteuttanutkaan alkuperäistä ajatustaan kolmiosaisesta sinfonisesta teoksesta (Prélude, Interlude, Paraphrase). Lisämääre on silti ainakin vertauskuvallisesti osuva, sillä teoksesta tuli alkusoitto jollekin paljon enemmälle, jopa kokonaiselle uudelle aikakaudelle musiikissa. Säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulez on todennut, että "kuten moderni runous on lähtöisin tietyistä Baudelairen runoista, yhtä oikeutettua on sanoa, että moderni musiikki syntyi Faunin iltapäivässä".
Faunin iltapäivän lähtökohtana on symbolistirunoilija Stéphane Mallarmén samanniminen runo, joka kuvaa puoliksi unessa, puoliksi valveilla olevan Faunin aistillisia tuntoja raukean helteisenä iltapäivänä. Teos alkaa kuuluisalla huilusoololla, joka Boulezin mukaan "puhalsi uuden hengen musiikkiin". Teos kasvaa hienostuneen sävykkäin orkesterivärein maalatuksi sävelrunoksi, joka nousee muutamaan huipennukseen ja hiipuu lopulta kuuluvilta.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Antonin Dvořák

Sinfonia nro 8 G-duuri

Antonin Dvořák
Sinfonia nro 8 G-duuri

Dvořák sävelsi kahdeksannen sinfoniansa vauhdilla: sävellystyö nytkähti liikkeelle syyskuussa 1889, ja jo helmikuussa 1890 Dvořák johti kantaesityksen Prahassa. Kahdessa edellisessä sinfoniassa Dvořák oli nojautunut lähinnä Brahmsin sinfoniatyyliin, ja varsinkin seitsemännessä hän oli luonut yhden jyhkeimmistä teoksistaan. Kahdeksannessa sinfoniassa hän pyrki tietoisesti luomaan jotain erilaista. Teoksen tunnelma onkin edeltäjään verrattuna vapautuneempi. Samalla kyseessä on yksi Dvořákin kokeilevimmista ja varsinkin muotoratkaisuiltaan yksilöllisimmistä teoksista.
Temaattisesti runsas ensiosa alkaa kaikkien sävellajiodotusten vastaisesti g-mollissa, ja vasta hetken kuluttua huilun soittama pääteema aukaisee musiikin G-duuriin. Hitaassa osassa kiinnittää huomiota vapaahkosti rakentuva, mosaiikkimainen muoto sekä kahdesti esiin nouseva pitkälinjainen melodia viehkeine säestyksineen. Kolmantena osana on elegantin surumielinen valssi. Triona on Dvořákin omasta oopperastaan Tvrdé palice lainaama kansantanssiaihe.
Finaali luo synteesiä erilaisista muotostrategioista. Dvořák alkaa rakentaa teeman pohjalta muunnelmasarjaa, mutta yhdistää siihen myös sonaattirondon elementtejä. Osan keskellä on sotilasmarssin tapaan alkava, kuohuvaksi kehittelyksi kasvava keskitaite. Esiin nousee myös suurieleinen toinen muunnelma hurjine käyrätorvitrilleineen, joka esiintyy osassa kaikkiaan kolmesti

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

Näytä kaikki konsertit