Sivun pääsisältöön

Iltapäiväkonsertti 2

torstai 26.11.2020 14.00 Suora striimaus
YouTube
torstai 26.11.2020 14.00 YouTube

Iltapäiväkonsertin tallenne julkaistaan Tapiola Sinfoniettan YouTube-kanavalla 20.11.2020. Ohjelmassa on Esa-Pekka Salosen herkeämättömässä liikkeessä oleva Mania, jonka virtuoottisena solistina on sellisti Jonathan Roozeman. Lisäksi kuullaan Francis Poulencin Sinfonietta, jonka nokkelat sävelet tuovat piristystä marraskuiseen iltapäivään. Orkesteria johtaa palkittu virolaiskapellimestari Risto Joost ja juontajana on Jukka Rantamäki.

Konsertti kuuluu Suomen Säveltäjät 75 -juhlavuoden ohjelmaan.

Risto Joost, kapellimestari
Jonathan Roozeman, sello
Jukka Rantamäki, juontaja

Esa-Pekka Salonen: Mania
Francis Poulenc: Sinfonietta

 

Taiteilijat

Risto Joost Kapellimestari
Jonathan Roozeman Sello
Jukka Rantamäki Juontaja

Ohjelma

Esa-Pekka Salonen

Mania

Esa-Pekka Salonen (s. 1958): Mania

Vaikka yhdessä vaiheessa alkoi näyttää uhkaavasti siltä, että kapellimestari-Salonen oli murskaamassa säveltäjä-Salosen jalkohinsa, pysyi jälkimmäinen aina elossa, ja sittemmin on löytynyt hedelmällinen tasapaino hänen kahden muusikkopersoonallisuutensa välillä. Ja vaikka nämä kaksi puolta saattoivat ajankäytön suhteen ollakin kilpailijoita, ne ovat syvemmällä tasolla aina tukeneet toisiaan. Salosen säveltäjäntyössä se on näkynyt muusikkouden syvänä kunnioittamisena sekä luottamuksena muusikkojen taitoihin ja kykyyn venyä uusiin haasteisiin.
Salosen mukaan suurin osa hänen soitinmusiikistaan haastaa esittäjät tavalla tai toisella, mutta erityisen keskeinen esityksellinen elementti on vapaan konserttomaiseksi hahmottuvassa teoksessa Mania (2000) sellolle ja suurelle yhtyeelle. Sen yhteydessä Salonen painotti kiinnostustaan virtuoosisuuteen: "On outoa kauneutta siinä ajatuksessa, että esittäjä tekee äärimmäisen vaikeita asioita tuottaakseen nautintoa ihmisille. Paras virtuoosi on muusikko, joka on halukas menemään paikkoihin, joihin kukaan ei ole aiemmin mennyt, yhtä lailla mielen kuin sormien virtuoosi."
Salosen mukaan Maniassa keskeistä on "liike, joka ei koskaan pysähdy". Teos alkaa "in medias res", leikkautumalla heti avaustahdeissa keskelle tapahtumia sellon piirtäessä koukeroisia linjojaan vasten yhtyeen heleää taustaa. Sellon osuudessa on sekä selkeää solistisuutta että sulautumista osaksi yhtyettä ja kaikkea siltä väliltä. Myös sointimaailma elää ja muuntuu jatkuvasti ja on välillä läpikuultavan säteilevää, välillä taas täyteläisemmin maalailevaa. Teosta luonnehtii jatkuva muutos, jossa tilanteet ja asetelmat vaihtuvat kuin huomaamatta uusiksi. Erilaiset nopeat käänteet hallitsevat teosta, kunnes jälkipuolella koittaa rauhallisemmin hengittävä taite, jossa koetaan teoksen intensiivisimmät hetket. Lopulta liike lähes pysähtyy paikoilleen – purkautuakseen sitten koko teoksen vauhdikkaimmaksi jaksoksi, hengästyttävän nopeasti kiitäväksi loppustrettaksi.

Kimmo Korhonen

Francis Poulenc

Sinfonietta

Francis Poulenc (1899-1963): Sinfonietta

Ranskalainen Francis Poulenc antoi kehykset säveltäjyytensä määrittelylle toteamalla, että hänessä oli sekä katupoikaa että katolista mystikkoa. Vaikka nämä ääripäät saattoivat yhdistyä yhdessäkin teoksessa, kävi kehitys pääsääntöisesti edellisestä kohti jälkimmäistä. 1920-luvun nuoruudenkaudellaan Poulenc sai nimeä uusklassismia, nokkelaa henkevyyttä ja kirpeää epäsentimentaalisuutta suosineen Les Six –säveltäjäryhmän jäsenenä, kun taas myöhemmässä tuotannossa vakavat sävyt alkoivat nousta keskeisempään rooliin. Yhtenä käännekohtana tässä kehityksessä oli hänen läheisen säveltäjäystävänsä väkivaltainen kuolema auto-onnettomuudessa 1936 ja välittömästi sen jälkeen tapahtunut vierailu Rocamadourin pyhiinvaelluskaupunkiin. Merkittäviä teoslajeja Poulencin tuotannossa ovat piano- ja kamarimusiikki, laulut, hengelliset vokaaliteokset sekä oopperat. Sen sijaan varsinaisia orkesteriteoksia hän kirjoitti vain muutaman.
Vuonna 1947 Poulenc luonnosteli jousikvartettoa, mutta työ ei ottanut sujuakseen; hän valitti, että kaikki aiheet, joita hän yritti muokata kvartetille, alkoivat soida puhaltimien väreillä. Lopulta hän päätti säveltäjäystävän ja entisen Les Six –toverin George Auricin ehdotuksesta siirtää näin syntyneitä teemoja BBC:n tilaamaan sinfoniettaan, joka valmistui myöhemmin samana vuonna ja sai kantaesityksensä Lontoossa lokakuussa 1948.
Neliosainen sinfonietta on Poulencin ainoa sinfoniseksi hahmottuva teos. Vaikka se on syntynyt hänen henkisen murroksensa jälkeen, se palaa hengeltään Les Six –kauden uusklassismiin mutta ikään kuin kypsemmän säveltäjäeetoksen läpi koettuna. Avausosassa yhdistyvät eloisa raikkaus ja vakavampi, linjakas melodisuus. Toinen osa on ilmavan vauhdikas ja humoristinenkin scherzo, jossa on laveampi keskijakso. Hidasta osaa sävyttää pastoraalinen lyyrisyys, joka syvenee romanttiseksi lämmöksi. Eloisasti alkavassa finaalissa "katupoika" on aluksi eniten läsnä, mutta osan edetessä vuolas melodisuus nousee myös vahvasti esiin.

Kimmo Korhonen

Näytä kaikki konsertit