HILJAISUUS

torstai 9.4.2020 19.00 KAUSIKONSERTTI 7
alk. 25/19/11 €
Osta lippu

HILJAISUUS

torstai 19.00 KAUSIKONSERTTI 7
alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu
torstai 9.4.2020 19.00 alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Kiirastorstaina hiljennytään pääsiäiseen maailman tunnetuimpiin kuoroihin kuuluvan Viron filharmonisen kamarikuoron kanssa. Arvo Pärtin musiikki johdattaa kuulijan lempeään hiljaisuuteen. Konsertin pääteos, MacMillanin ”Seitsemän sanaa ristiltä” on intensiivinen kokonaisuus, jonka on ohjannut ja visualisoinut Espoon Kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom.

 

Konsertti on osa Espoon Kaupunginteatterin Viro-viikkoja.

Taiteilijat

Ohjelma

Konserttiesittely

18.15-18.45

Illan konsertin esittelee Juha Ahonen ja Erik Söderblom. Vapaa pääsy!

Arvo Pärt

Cantus In Memoriam Benjamin Britten

Arvo Pärt on aikamme musiikin suuria originelleja, ortodoksiseen mystiikkaan uppoutunut erakko, maallinen ja kenties hiukan hengellinenkin pyhimys keskellä omaa, ristiriitojen täyttämää maailmaamme. Pärtistä on tullut 2010-luvulla maailman esitetyin elävä taidemusiikin säveltäjä.

Varhaisemmassa tuotannossaan Pärt ehti kokeilla monenlaisia ilmaisukeinoja, mm. uusklassismia, sarjallisuutta ja kollaasitekniikkaa, kunnes hän 1970-luvun puolivälissä löysi kahden vuoden luovan etsinnän jälkeen nykyisen tyylinsä. Sen pelkistynyt, seesteisen puhdassointinen olemus on lähellä minimalismia, mutta siinä kuuluu vaikutteita myös ortodoksisesta ja keskiaikaisesta kirkkomusiikista.

Pärtin myöhemmän tyylikauden varhaisimpiin ja suosituimpiin teoksiin kuuluu jousille ja putkikellolle sävelletty Cantus Benjamin Brittenin muistolle (1977). Se on yksinkertaisen idean johdonmukainen toteutus ja sellaisena pieni mestariteos. Se alkaa muutamalla putkikellojen helähdyksellä, jollaiseen teos kuin huomaamatta myös päättyy. Teos rakentuu kaanon-tekniikalla, jossa alaspäinen perusmelodia saa rinnalleen saman melodian mutta aina hitaammissa nuottiarvoissa. Tuloksena on intensiivisen surumielisesti soiva kudos, jonka lopun hitaasti laskeutuvissa bassolinjoissa aika lähes jähmettyy paikoilleen.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Arvo Pärt

Seitsemäs ylistyslaulu teoksesta Kanon Pokajanen

Yksi Arvo Pärtin merkittävimmistä ja hänelle itselleen myös henkilökohtaisesti tärkeimmistä laajamuotoisista hengellisistä teoksista on laaja a cappella -kuoroteos Kanon Pokajanen (1997). Teos tilattiin juhlistamaan Kölnin katedraalin 750-vuotisjuhlia, ja Viron kamarikuoro lauloi kantaesityksen Tõnu Kaljusten johdolla Kölnissä maaliskuussa 1998.

Aidon ekumeenisessa hengessä Pärt valitsi tähän keskiajalla aloitettua mutta vasta 1800-luvulla valmistunutta katolista kirkkoa juhlistavaan teokseen venäläistä ortodoksisuutta edustavan tekstin. Kyseessä on ortodoksisen kirkon merkittävimpiin pyhiin kuuluneen, 600-luvun lopulla ja 700-luvun alkupuolella vaikuttaneen Andreas Kreetalaisen katumuskanoni (Kanon Pokajanen).

Kokonaisuudessaan Kanon Pokajanen kuuluu Pärtin mittavimpiin hengellisiin teoksiin. Se sisältää yhdeksän oodia (eli ylistyslaulua) ja kolme muuta osaa, joista kertyy kestoa yhteensä suunnilleen puolitoista tuntia. Kokonaisuus ja myös yksittäisten osien rakenne heijastaa tekstin ja ortodoksisen liturgian määrittelemää muotoa. Ortodoksisen kirkkolaulun tuntu onkin vahva, ei vähiten teoksessa käytetyn vanhan kirkkoslaavin ansiosta. Seitsemäs oodi liittyy teosta leimaavaan, puhtaita kolmisointuja suosivaan "tintinnabuli"-tyyliin, joka tässä saa kuoron monivivahteisen, eri laulajaryhmiä vaihtelevan käytön ansiosta ilmeikkään vokaalisen toteutuksen.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

James MacMillan

Seitsemän viimeistä sanaa ristiltä

Skotlantilainen James MacMillan on vakiinnuttanut asemansa yhtenä eturivin brittiläisistä säveltäjistä Hän yhdistää teoksissaan aineksia yhtä lailla modernismista kuin perinteisemmistä ilmaisukeinoista.

Yksi MacMillanin pääteoksista on kantaatti kuorolle ja jousille Seven Last Words from the Cross (1994). Aiheena ovat Jeesuksen seitsemän viimeistä sanaa ristillä, joista jo Haydn aikanaan sävelsi vaikuttavan teoksen. Koska Jeesuksen sanat (tai oikeammin repliikit) ovat suhteellisen lyhyitä, on MacMillan käyttänyt englanninkielisten evankeliumikatkelmien lisäksi tekstilähteenä muita englannin- ja latinankielisiä liturgisia tekstejä.

Jokainen Jeesuksen seitsemästä viimeisestä sanasta saa teoksessa oman osansa. MacMillan on eläytynyt sekä repliikkien ja tilanteiden ulkoiseen dramatiikkaan että pohtinut niiden hengellistä merkitystä. Ilmaisun asteikko ulottuu hiljaisesta meditaatiosta ja pelkistetyn yksinkertaisista kudoksista laveammin hahmottuviin tekstuureihin ja muutamien käänteiden aggressiivisiin purkauksiin. Myös tauoilla on oma tarkasti mietitty tehtävänsä osana teoksen musiikillista dramaturgiaa. MacMillan käyttää kuoroa rikkaasti, usein myös eri äänille omia soolojaksojaan antaen. Jousiston osuus ulottuu hiljaisesta säestyksestä itsenäisiin jaksoihin, joista merkittävin sijoittuu teoksen loppuun, kun kuoron lyhyttä purkausta seuraa jousiston loppusoitto, joka vie teoksen aineettoman kauniiseen päätökseen, Jeesuksen viimeisiin haurastuviin henkäyksiin.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

YHTEISTYÖSSÄ

Näytä kaikki konsertit