FAGERLUND

perjantai 4.3.2022 19.00 Kausikonsertti
Alk. 29/23/12 € + tilausmaksu Espoon kulttuurikeskus
Platina kevät 2022 Kulta kevät 2022
Osta lippu
perjantai 4.3.2022 19.00 Alk. 29/23/12 € + tilausmaksu Espoon kulttuurikeskus
Platina kevät 2022 Kulta kevät 2022

Kansainvälisten suomalaiskapellimestarien kärkihahmoihin kuuluva John Storgårds avaa konsertin Igor Stravinskyn yksinkertaisen viehkeillä soitinminiatyyreillä.

Konsertin pääosassa on orkesterin residenssitaiteilija, tämän hetken menestyneimpiin suomalaissäveltäjiin kuuluva Sebastian Fagerlund. Hänen hienovireisen kitarakonserttonsa Transit solistina on Ismo Eskelinen, jolle teos on omistettu. Kantaesityksenä kuultavassa Kamarisinfoniassa Fagerlund syväluotaa sinfonisuuden sisäistä olemusta.

Taiteilijatapaaminen konsertin jälkeen.

Yle Radio 1 taltioi konsertin.

Ystävällisesti pyydämme tutustumaan turvallisuusohjeisiin.
Muutokset mahdollisia.

Taiteilijat

Ohjelma

Igor Stravinsky

Kahdeksan soitinminiatyyriä

Stravinskyn kahdeksalla soitinminiatyyrillä (1962) on juurensa alkuvuodesta 1921 valmistuneessa pienten pianokappaleiden kokoelmassa Les cinq doigts (Viisi sormea). Stravinsky sävelsi pianokappaleet lapsisoittajia varten ja suunnitteli ne mahdollisimman helpoksi aloitteleville muusikoille. Ajatuksena oli, että kun oikea käsi oli kerran laskettu koskettimille, soittaja saattoi pitää sen pitkään samassa asemassa, jopa läpi osan, kun taas vasen käsi toteutti yksinkertaista säestystä tai kontrapunktia oikean käden melodialle. Les cinq doigts valmistui aikana, jolloin Stravinsky oli juuri kääntynyt Pulcinella-baletin (1920) myötä uusklassiseen kauteensa, ja tavallaan pianokappaleiden pelkistetyn ja yksinkertaisen ilmaisunkin voi kokea uuden tyyli-ihanteen ilmentymänä, vaikka se syntyikin eläytymisestä lapsisoittajien taitoihin.
Stravinsky palasi pianokappaleiden pariin 1962, jolloin hän eli jo myöhäistä riviteknistä kauttaan. Sitäkin luonnehti ilmaisun pelkistys joskin melodis-harmonisesti modernistisemman materiaalin parissa. Kun hän muokkasi pianokappaleista kahdeksan soitinminiatyyrin sarjan 15 soittajan kamariyhtyeelle, hän kuitenkin pitäytyi alkuteoksen yksinkertaisessa tyylissä. Pelkästä sovituksesta ei silti ollut kyse, sillä siirtäessään musiikkia laajemmalle kokoonpanolle hän vaihtoi osien järjestystä ja monissa tapauksissa hiukan muokkasi ja laajensi niiden musiikillista sisältöä. Varsin tiiviistä teoksesta on kuitenkin yhä kyse.
Soitinminiatyyrien tunnelma vaihtelee osasta toiseen. Avausosan rauhallista yksinkertaisuutta seuraavat hilpeä II osa, hillityn surumielinen III osa, ilmavan nopealiikkeinen IV osa, verhotusti sykkivä V osa, naivistisen marssin tapaan liikkuva VI osa (Tempo di marcia), lyyrisen surumielisesti 6/8-tahtilajissa keinuva VII osa ja tango-rytmeissä tanssahteleva päätösosa (Tempo di Tango). Stravinsky käyttää eri osissa vaihtelevasti erilaisia soitinvalikoimia. Neljässä ensimmäisessä osassa on mukana pelkkiä puhaltimia, sitten kolmessa seuraavassa vaihtelevasti sekä puhaltimia että jousia, ja vasta päätösosassa koko 15 hengen yhtye on mukana.

Teksti: Kimmo Korhonen.

Sebastian Fagerlund

Kitarakonsertto ’Transit’

Kun Sebastian Fagerlund alkoi säveltää kitarakonserttoa Transit (2013), hän oli syvän tietoinen niistä erityisistä haasteista, jotka häntä odottivat. Ensiksikin kitaran soittotekniset mahdollisuudet eivät olleet hänelle entuudestaan samalla tavalla tuttuja kuin pianon tai sinfoniaorkesterin perussoittimien tapauksessa. Toiseksi kitaran hiljainen ja helposti orkesterin peittoon jäävä ääni asetti sävellystyölle omat vaatimuksensa ja ohjasi teosta hiljaisempaan ja läpikuultavampaan ilmaisuun kuin hänellä yleensä. Fagerlundia kiinnosti se, miten kitara voi olla orgaanisesti mukana kokonaisuudessa, eikä hän halunnut luoda korostettua vastakkainasettelua solistin ja orkesterin välille. Eräänlaiseksi esityöksi syntyi Ismo Eskelisen kantaesittämä soolokitarakappale Kromos (2011), jonka materiaalista osa on kulkeutunut myös konserttoon.
Nimellä Transit ei Fagerlundin mukaan ole varsinaista ohjelmallista taustaa. Sana tarkoittaa "läpikulkua" ja liittyy säveltäjän mielessä siihen, kuinka käytetty materiaali palautuu ja muuntuu läpi teoksen, kuin spiraalissa. Fagerlund jäsentää teoksesta kolme keskeistä materiaalia: laskevan linjan, joka ilmenee myös kokoonpakkautuvissa harmonioissa, kitaralle luonteenomaisen arpeggiomaisen materiaalin sekä rytmisesti voimakkaan, synkopoidun aiheen.
Transitissa on kuusi osaa, jotka kytkeytyvät tauoitta yhteen. Teosta jäsentävä laskeva linja piirtyy esiin heti ensiosan avaustahdeissa. Musiikkia värittää aluksi hauraan läpikuultava, lähes pointillistinen sointikuva, mutta tapahtumat tihenevät kitaran käydessä ajoittain tiivistä vuoropuhelua orkesterin kanssa. Toista osaa hallitsee odottava tunnelma, ja solistilla on mahdollisuus improvisoida lyhyt kadenssi vasten jousten pitkien äänten taustaa. Kolmannessa osassa laskeva aihe kuullaan jousilla laajaksi harventuneena versiona. Tunnelma tihenee ja vie orkesterin tehokkaaseen nousuun. Rytminen ilme on aksentoiduin neljännessä osassa, jossa kitaristilla on myös lyömäsoitinmaisia tehoja. Liike alkaa tasaantua viidennessä osassa ja johtaa mietiskelevään päätösosaan. Teoksen lopulla paljastuu kitaran todellinen olemus, kun laskeva linja ja arpeggio-materiaali sulautuvat yhteen.

Teksti: Kimmo Korhonen.

Sebastian Fagerlund

Kamarisinfonia, kantaesitys

Orkesteriteokset muodostavat keskeisen teosryhmän Sebastian Fagerlundin tuotannossa. Kaikilla hänen orkesteriteoksillaan on jousiorkesterille kirjoitettua Partitaa (2009) lukuun ottamatta kuvaileva, teosten tunnelmaan tai olemukseen viittaava otsikko, mutta uudessa orkesteriteoksessa nimikkeenä on yksinkertaisesti vain kamarisinfonia (2020-21). Fagerlundille ajatus sinfonisesta teoksesta oli heti mielessä, kun hän aikanaan keskusteli Tapiola Sinfoniettan kanssa nimityksestä residenssitaiteilijaksi ja siihen liittyvästä laajamuotoisen orkesteriteoksen tilauksesta. Sittemmin tilaukseen tuli mukaan myös Ottawassa toimiva National Arts Centre –orkesteri (NACO), joka esittää teoksen kaudella 2022/23.
Fagerlundin mukaan sinfonisuus liittyy hänellä sekä muotoon että materiaalin käsittelytapaan, ja hän painottaa sinfonisen teoksen "loogisesti etenevää ja kehittyvää rakennetta". Kamarisinfoniassa tämä tulee esiin teoksen vahvassa sisäisessä yhteydessä, siinä kuinka jokaisen osan myötä päästään syvemmälle teoksen maailmaan, ikään kuin nähtäisiin osa osalta tarkemmin sen sisäinen olemus. Sinfonisena piirteenä voi pitää myös avausvaiheessa esiin tulevaa jännitettä pitkälinjaisen melodisuuden ja sitä katkovan nopeamman materiaalin välillä. Pitkälinjainen melodisuus on noussut Syyssonaatti-oopperan (2014-16) myötä entistä keskeisempään rooliin Fagerlundin musiikissa.
Fagerlundin kamarisinfonia on kolmiosainen mutta tauottomaksi sidottu kokonaisuus. Sen aloittaa hidas osa, jonka avaavaan melodiseen ainekseen sisältyy teoksen ydinmateriaali, Fagerlundin sanoin sen "musiikillinen DNA", joka palaa ja kehittyy myös toisessa ja kolmannessa osassa. Nopealiikkeinen materiaali keskeyttää kahdesti hitaan musiikin ennen kuin melodinen linja pääsee toden teolla kehittymään. Ensimmäisellä kerralla tämä nopeampi materiaali on rytmisesti voimakas, synkopoitu aihe ja toisella kerralla arpeggiomaisesti virtaava aihe. Näiden kahden nopealiikkeisen musiikillisen aiheen kohtaamiset ja kehityskulut nousevat sitten pääosaan nopeassa keskiosassa, joka muotoutuu osan keskellä scherzo-jaksoksi. Fagerlundin mukaan "se ilmaantuu osan keskelle kuin hahmo, joka ikään kuin hetkellisesti tarkentuu ja haihtuu sitten pois".
Keskiosan huipennuksen jälkeen seuraa hidas päätösosa. Fagerlund on kertonut, että häntä on kiinnostanut hidas, melkein huomaamaton transformaatio, ja sellainen toteutuu päätösosassa, jossa musiikki alkaa kasvaa osan alun pysähtyneestä tilanteesta vähitellen kohti perusmateriaalien uudenlaisia keskinäisiä suhteita, Fagerlundin sanoin "kuin leijuvat ainesosat, jotka asettuvat uuteen järjestykseen".

Teksti: Kimmo Korhonen.

Taiteilijatapaaminen

Konsertin jälkeen

Taiteilijatapaaminen konsertin jälkeen päälämpiössä. Haastateltavina John Storgårds ja Ismo Eskelinen.
Järj. Sinfoniettan Ystävät ry.
Vapaa pääsy.

Palvelut

Näytä kaikki konsertit