CARMEN

perjantai 6.3.2020 19.00 Kausikonsertti 5
alk. 25/19/11 €
Osta lippu

CARMEN

perjantai 19.00 Kausikonsertti 5
alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu
perjantai 6.3.2020 19.00 alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Vanhan musiikin arvostetuimpiin sopraanoihin lukeutuva Carolyn Sampson ja kapellimestari Pascal Rophé luovat läpileikkauksen ranskalaiseen musiikkiin. Bacrin väkevää sinfoniaa ja Cantelouben sovittamia Auvergnelaisia kansanlauluja seuraa Rodion Štšedrinin orkestroima sarja Georges Bizet’n Carmen-oopperasta. Siinä jousiorkesteria on vahvistettu peräti neljällä lyömäsoittajalla.

Taiteilijat

Ohjelma

Nicolas Bacri

Sinfonia nro 4, im "Sturm und Drang" Stil

Pariisissa syntynyt Nicolas Bacri kuuluu tämän hetken ranskalaissäveltäjien nuorempaan keskipolveen. Hänen musiikissaan on sekä sisäistä intensiteettiä ja tunnevoimaa että ankaruutta ja muotokuria, ja hänen ilmaisuaan voisi luonnehtia yhtä hyvin ekspressiiviseksi uusklassismiksi kuin klassisoituneeksi ekspressionismiksi.

Tradition läsnäolo tuntuu vahvana myös Bacrin neljännessä sinfoniassa (1995). Lisänimi "Sturm und Drang -tyylissä" viittaa 1700-luvun jälkipuolen kirjallisen varhaisromantiikan suuntaukseen.

Bacrin neljäs sinfonia on neliosainen, kokonaismuodoltaan klassismin kauden sinfonioihin vertautuva teos. Avausosassa (Omaggio a Richard Strauss) Sturm und Drangin kuohuntaa edustavat mm. dynaamiset kontrastit, nopeat leikkaukset, motorisuus ja tavallaan myös lukuisat ilmaisua syventävät ja mitä erilaisimpia affekteja korostavat esitysmerkinnät (esim. "Impetuoso", "Furioso", "Con ostinazione", "Misterioso", "Minaccioso", "Brutale", "Fuocoso", "Malizioso" jne.). Tyylittelevä ote jatkuu myös seuraavissa osissa, Ariettaksi otsikoidussa hitaassa osassa (Omaggio a Igor Stravinsky), menuetissa (Omaggio a Arnold Schönberg) ja vauhdikkaassa finaalissa (Omaggio a Kurt Weill), jonka päätöstaite on saanut Bacrilta esitysmerkinnän "Coda parodica".

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Joseph Canteloube

Auvergnelaisia lauluja

Auvergnen alue Ranskan keskiylängöllä on maan harvimmin asuttua seutua. Nimensä se on saanut vanhasta gallialaisesta arvernien heimosta. Kulttuurisesti Auvergnen nimi on jäänyt luultavasti parhaiten elämään Marie-Joseph Canteloube de Malaret'n kokoamassa ja sovittamassa kansanlaulukokoelmassa Chants d'Auvergne (Auvergnelaisia lauluja). Canteloube loi uran säveltäjänä ja musiikkitieteilijänä, mutta vaikka hän sävelsi mm. kaksi oopperaa sekä orkesteri- ja vokaalimusiikkia, juuri Auvergnelaisista lauluistaan hänet muistetaan.

Canteloube kuuli jo lapsena paikallisia oksitaaninkielisiä kansanlauluja ja alkoi kerätä ja sovittaa niitä vuodesta 1908 lähtien. Ensimmäisen kokoelman hän julkaisi 1923 ja sai viimeisen, viidennen kokoelman valmiiksi 1955. Yhteensä kokoelmiin sisältyy 29 kappaletta, joista kahdessa Bourréessa Canteloube on yhdistänyt useampia lauluja.

Canteloube on pukenut viehkeät kansansävelmät hienostuneen värikkääseen orkesteriasuun, joka huokuu ranskalaisen sointikulttuurin eleganssia ja samalla tavoittaa jalostuneessa muodossa Auvergnen alueen henkisen ja maisemallisen ilmapiirin. Laulujen tunnelmat vaihtelevat ilosta suruun ja pastoraalisesta rauhasta vilkkaaseen eloisuuteen juuri niin kuin tunnelmat elämässäkin voivat vaihdella. Sovitusten alkuperäisenä kielenä on eteläisessä Ranskassa puhuttu oksitaani, jota Canteloube pyrki omalla työllään elvyttämään, mutta laulut voi esittää myös ranskaksi.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Georges Bizet / Rodion Štšedrin

Carmen-sarja

Oopperoista tehdyt sovitukset ja potpurit kokivat kultakautensa 1800-luvulla. Tämän ajatuksen eräänlaisena nykyaikaisena vastineena voi pitää venäläissäveltäjä Rodion Štšedrinin Carmen-sarjaa (1967). 1800-luvun oopperapotpurien tavoin siinäkin on kyse Bizet'n oopperan keskeisten numeroiden sovituksista, jotka on kytketty laajaksi kokonaisuudeksi. Nykyisin se kuuluu Štšedrinin suosituimpiin ja tunnetuimpiin teoksiin

Štšedrin on ollut varsin uskollinen Bizet'n musiikille ja käsitellyt sitä rakkaudella ja hellyydellä. Valitut katkelmat eivät esiinny aivan samassa järjestyksessä kuin oopperassa, mutta silti teos luo vaikuttavan läpileikkauksen Carmenin draamasta. Carmenin lisäksi mukana on musiikkia myös Bizet'n muusta tuotannosta, esimerkiksi Bolerossa on lainattu aihetta Arlesitar-sarjan osasta Farandole.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Taiteilijatapaaminen

n. 21.00

Palvelut

Näytä kaikki konsertit