BEETHOVEN VIII

torstai 8.10.2020 19.00 Kausikonsertti
Loppuunmyyty Espoon kulttuurikeskus
Platina 2020-2021 Kulta 2020-2021
torstai 8.10.2020 19.00 Loppuunmyyty Espoon kulttuurikeskus
Platina 2020-2021 Kulta 2020-2021

Tässä konsertissa kaikki teokset liittyvät Beethoveniin. Widmann ja Strauss kumartavat teoksillaan Beethovenin suuntaan, ja konsertin päättää Beethovenin kahdeksas sinfonia, joka on täynnä iloa ja leikkisyyttä. Richard Straussin oboekonserton solistina on Tapiola Sinfoniettan hienostunut ja sävykäs oboen äänenjohtaja Anni Haapaniemi.

Katso video, jossa Klaus Mäkelä esittelee Beethoven VIII-konsertin.

HUOM.  Koronavirusepidemian aikana konserteissa on poikkeusjärjestelyjä: istumapaikoissa on huomioitu turvavälit ja konserteissa ei ole väliaikaa. Ystävällisesti pyydämme tutustumaan poikkeusjärjestelyihin tästä linkistä ja noudattamaan pääsylipussa mainittua sisäänkäyntiä sekä verkkosivuillamme olevia saapumisaikoja. Suosittelemme hengitysmaskin käyttöä.

Muutokset mahdollisia.

 

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus klo 10-13

Liput alk. 5 €, Lippupiste

Konserttiesittely

18.15-18.35, Tapiolasali

Klaus Mäkelä esittelee illan konsertin Tapiolasalissa. V

Jörg Widmann

Con brio

Jörg Widmann kuuluu sukupolvensa kiinnostavimpiin ja esitetyimpiin saksalaisiin säveltäjiin. Vaikka hän käyttää usein modernin musiikin keinoja - tiiviitä sointikenttiä, viiltäviä riitasointuja ja pelkistetyn hauraita tekstuureja - hän ei ole halunnut katkoa yhteyksiään traditioon.

Orkesteriteoksessa Con brio (2008) yhteys traditioon syntyi aivan tarkoituksellisesti. Teoksen lähtökohtana oli Münchenin filharmonikkojen tilaus, ja Widmannia pyydettiin ottamaan huomioon se, että teos esitettäisiin samassa konsertissa Beethovenin seitsemännen ja kahdeksannen sinfonian kanssa.

Con brio on Widmannin tietoinen kumarrus Beethovenin suuntaan mutta samalla uudella tasolla toteutuva beethoveniaanisen hengen ilmentymä. Widmann on kirjoittanut teoksen samankokoiselle klassiselle orkesterille kuin Beethoven sinfoniansa. Teoksen sointimaailma on karhean modernistinen, mutta mukana on myös viittauksia Beethoveniin, sekä ohivilahtavina yksityiskohtina että yleisemmällä tasolla, jolloin esimerkiksi Beethovenin musiikin rytminen elementti on mukana. Otsikon sanat "con brio" (vauhdikkaasti, loisteliaasti, tulisesti) ovat tuttuja monista Beethovenin teosten esitysmerkinnöistä, mutta ne voivat viitata myös Widmannin dekonstruoivaan, loppuunpolttavaan sävellysstrategiaan. "Lopussa ei ole mitään jäljellä, vain luut", hän on todennut.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Richard Strauss

Oboekonsertto

Straussin oboekonsertto valmistui vuoden 1945 lokakuussa Sveitsissä. Kantaesitys oli Zürichissä helmikuussa 1946. Kaksi vuotta kantaesityksen jälkeen Strauss uusi teoksen finaalin mm. laajentamalla koodaa.

Joissakin Straussin myöhäiskauden teoksissa, vahvimmin Metamorfooseissa 23 soolojouselle (1945), sodan tragedia heijastuu paljaana ja raastavana. Oboekonsertto sen sijaan näyttäytyy teoksena, jossa Strauss on pyrkinyt unohtamaan sodan kauhut ja etsimään yhteyttä jonkinlaiseen kadonneeseen, lähinnä klassismin ja varhaisromantiikan suunnalta löytyvään viattomuuden aikaan.

Melodisessa vuolaudessaan oboekonsertto yksi Straussin viehättävimmistä ja eleganteimmista luomuksista, jossa solisti pääsee heti avauksen pitkäksi venyvästä repliikistä lähtien näyttämään kykynsä soljuvasti kuvioivien melodialinjojen toteuttajana. Teoksessa on kolme tauoitta yhteensidottua osaa (nopea-hidas-nopea), joista viimeinen saa kaksivaiheisen luonteen lopun tanssillisesta käänteestä.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Ludwig van Beethoven

Sinfonia nro 8 F-duuri op. 93

Beethovenin kahdeksas sinfonia on monissa suhteissa Haydnin maailmaan palaava. Toisen F-duuri-sinfonian, Pastoraalisinfonian tavoin sen maailma on huumorin lämmittämä, mutta lämpimän julkisivun takana on - varsinkin viimeisessä osassa - kiinnostava ja kaikkea muuta kuin tavanomainen rakenne. Myös kokonaismuoto on persoonallinen. Sen kantaesitys oli Wienissä helmikuussa 1814.

Ensiosa on vielä tavanomaisen sinfoniakaavan sonaattimuotoinen avausosa. Hitaan osan sijasta toisena osana on leikkisä Allegretto scherzando. Kolmannessa osassa Beethoven luopuu normaalista scherzostaan ja korvaa sen vanhanaikaisella ja samalla levollisemmalla menuetilla.

Viimeinen osa on teoksen laajin ja painokkain. Osan kooda laajenee totutuista mitoista ja käsittää lähes puolet koko osasta. (Tosin osan rakenne on tulkittu myös näkemällä siinä kaksi kertaus- ja kehittelyjaksoa.) Beethovenille tyypillinen yllätys on keskellä ensimmäistä teemaa oleva äkillinen, voimakas cis-sävel. Se vaikuttaa irralliselta jos kohta jännittävältä päähänpistolta, mutta Beethoven osoittaa, että hänen sinfonioissaan mikään ei ole sattumanvaraista tai perustelematonta: myöhemmin koodassa samainen cis-sävel horjuttaa musiikin hetkeksi - ja varsin vaikuttavaksi hetkeksi - fis-molliin, josta musiikki sitten imeytyy takaisin F-duuriin.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

Näytä kaikki konsertit