BEETHOVEN VIII

perjantai 27.3.2020 19.00 Kausikonsertti 6
alk. 25/19/11 €
Osta lippu

BEETHOVEN VIII

perjantai 19.00 Kausikonsertti 6
alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu
perjantai 27.3.2020 19.00 alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Tässä konsertissa kaikki teokset liittyvät Beethoveniin. Widmann ja Strauss ovat lainanneet teemoja hänen sinfonioistaan, ja myös Wittin harvinaisessa ”Jena”-sinfoniassa on beethoveniaanisia elementtejä. Richard Straussin oboekonserton solistina on Tapiola Sinfoniettan hienostunut ja sävykäs äänenjohtaja Anni Haapaniemi, ja konsertin päättää Beethovenin kahdeksas sinfonia, joka on täynnä iloa ja leikkisyyttä.

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Konserttiesittely

18.15-18.45

Jörg Widmann

Con brio

Jörg Widmann kuuluu sukupolvensa kiinnostavimpiin ja esitetyimpiin saksalaisiin säveltäjiin. Vaikka hän käyttää usein modernin musiikin keinoja - tiiviitä sointikenttiä, viiltäviä riitasointuja ja pelkistetyn hauraita tekstuureja - hän ei ole halunnut katkoa yhteyksiään traditioon.

Orkesteriteoksessa Con brio (2008) yhteys traditioon syntyi aivan tarkoituksellisesti. Teoksen lähtökohtana oli Münchenin filharmonikkojen tilaus, ja Widmannia pyydettiin ottamaan huomioon se, että teos esitettäisiin samassa konsertissa Beethovenin seitsemännen ja kahdeksannen sinfonian kanssa.

Con brio on Widmannin tietoinen kumarrus Beethovenin suuntaan mutta samalla uudella tasolla toteutuva beethoveniaanisen hengen ilmentymä. Widmann on kirjoittanut teoksen samankokoiselle klassiselle orkesterille kuin Beethoven sinfoniansa. Teoksen sointimaailma on karhean modernistinen, mutta mukana on myös viittauksia Beethoveniin, sekä ohivilahtavina yksityiskohtina että yleisemmällä tasolla, jolloin esimerkiksi Beethovenin musiikin rytminen elementti on mukana. Otsikon sanat "con brio" (vauhdikkaasti, loisteliaasti, tulisesti) ovat tuttuja monista Beethovenin teosten esitysmerkinnöistä, mutta ne voivat viitata myös Widmannin dekonstruoivaan, loppuunpolttavaan sävellysstrategiaan. "Lopussa ei ole mitään jäljellä, vain luut", hän on todennut.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Friedrich Witt

Sinfonia C-duuri "Jena"

Musiikin historia on täynnä tarinoita väärän säveltäjänimen alla esitetyistä teoksista. "Jena-sinfonian" moderni historia alkaa vuodesta 1909, jolloin saksalainen muusikko ja musiikkitieteilijä Fritz Stein löysi anonyymin sinfonian orkesteristemmat Jenan kaupungin konserttiyhdistyksen arkistosta. Hän nimesi säveltäjäksi nuoren Beethovenin, ja arvostettu kustantaja Breitkopf & Härtel julkaisi teoksen 1911.

Teoksen oikea säveltäjä varmistui, kun Haydn-tutkija H. C. Robbins Landon löysi 1957 toisesta arkistosta saman teoksen nuotit Friedrich Wittin nimellä varustettuna. Sekaannus oli kuitenkin sikäli ymmärrettävä, että Witt oli Beethovenin aikalaisia, syntynytkin samana vuonna. Hän työskenteli säveltäjänä ja sellistinä mm. Würzburgissa ja saavutti omana aikanaan kohtuullista mainetta Saksassa.

Wittin "Jena-sinfonia" on klassismia edustava perinteisen neliosainen teos. Ensiosa alkaa hitaalla johdannolla, jota seuraavaa nopeaa pääjaksoa sävyttää valoisa tunnelma. Toisena olevan kauniisti laulavan hitaan osan tunnelman horjauttaa mollissa oleva jylhä välitaite. Kolmannella osalla on menueteille epätavallinen esitysmerkintä "Maestoso". Sinfonian valloittavin osa on haydnmaisen eloisa, energiassaan vastustamaton ja elämäniloa pulppuileva finaali. Se osoittaa, että klassismin kaudella muutkin kuin Haydn, Mozart ja Beethoven kykenivät luomaan tarttuvaa musiikkia.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Richard Strauss

Oboekonsertto

Straussin oboekonsertto, joka valmistui vuoden 1945 lokakuussa Sveitsissä. Kantaesitys oli Zürichissä helmikuussa 1946. Kaksi vuotta kantaesityksen jälkeen Strauss uusi teoksen finaalin mm. laajentamalla koodaa.

Joissakin Straussin myöhäiskauden teoksissa, vahvimmin Metamorfooseissa 23 soolojouselle (1945), sodan tragedia heijastuu paljaana ja raastavana. Oboekonsertto sen sijaan näyttäytyy teoksena, jossa Strauss on pyrkinyt unohtamaan sodan kauhut ja etsimään yhteyttä jonkinlaiseen kadonneeseen, lähinnä klassismin ja varhaisromantiikan suunnalta löytyvään viattomuuden aikaan.

Melodisessa vuolaudessaan oboekonsertto yksi Straussin viehättävimmistä ja eleganteimmista luomuksista, jossa solisti pääsee heti avauksen pitkäksi venyvästä repliikistä lähtien näyttämään kykynsä soljuvasti kuvioivien melodialinjojen toteuttajana. Teoksessa on kolme tauoitta yhteensidottua osaa (nopea-hidas-nopea), joista viimeinen saa kaksivaiheisen luonteen lopun tanssillisesta käänteestä.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Ludwig van Beethoven

Sinfonia nro 8 F-duuri op. 93

Beethovenin kahdeksas sinfonia on monissa suhteissa Haydnin maailmaan palaava. Toisen F-duuri-sinfonian, Pastoraalisinfonian tavoin sen maailma on huumorin lämmittämä, mutta lämpimän julkisivun takana on - varsinkin viimeisessä osassa - kiinnostava ja kaikkea muuta kuin tavanomainen rakenne. Myös kokonaismuoto on persoonallinen. Sen kantaesitys oli Wienissä helmikuussa 1814.

Ensiosa on vielä tavanomaisen sinfoniakaavan sonaattimuotoinen avausosa. Hitaan osan sijasta toisena osana on leikkisä Allegretto scherzando. Kolmannessa osassa Beethoven luopuu normaalista scherzostaan ja korvaa sen vanhanaikaisella ja samalla levollisemmalla menuetilla.

Viimeinen osa on teoksen laajin ja painokkain. Osan kooda laajenee totutuista mitoista ja käsittää lähes puolet koko osasta. (Tosin osan rakenne on tulkittu myös näkemällä siinä kaksi kertaus- ja kehittelyjaksoa.) Beethovenille tyypillinen yllätys on keskellä ensimmäistä teemaa oleva äkillinen, voimakas cis-sävel. Se vaikuttaa irralliselta jos kohta jännittävältä päähänpistolta, mutta Beethoven osoittaa, että hänen sinfonioissaan mikään ei ole sattumanvaraista tai perustelematonta: myöhemmin koodassa samainen cis-sävel horjuttaa musiikin hetkeksi - ja varsin vaikuttavaksi hetkeksi - fis-molliin, josta musiikki sitten imeytyy takaisin F-duuriin.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Konsertin jatkot

n. 21.00

Palvelut

Näytä kaikki konsertit