Beethoven VI

perjantai 22.11.2019 19.00 Kausikonsertti 8
Loppuunmyyty

Beethoven VI

perjantai 19.00 Kausikonsertti 8
Loppuunmyyty Espoon kulttuurikeskus
perjantai 22.11.2019 19.00 Loppuunmyyty Espoon kulttuurikeskus

”Beethoven-sarjan kuudennessa konsertissa kuullaan kolme erilaista luontokuvaelmaa”, kertoo Klaus Mäkelä.  Einar Englundin musiikki Valkoinen peura -elokuvaan vuodelta 1952 vie mystisiin Lapin maisemiin, kun taas Marko Ylösen tulkitsema Vasksin intensiivinen sellokonsertto nro 2 ””Klātbūtne” heijastelee olemisen ja läsnäolon peruskysymyksiä. Beethovenin ”Pastoraalisinfonia” huumaa yltäkylläisillä luontoviittauksilla.

Katso video, jossa Klaus Mäkelä esittelee Beethoven VI-konsertin.

Konserttiesittely Tapiolasalissa  klo 18.30.
Klaus Mäkelä esittelee illan konsertin ohjelman.

Konsertin jatkot Tapiolasalissa n. klo 21.00. Vapaa pääsy.
Klaus Mäkelä haastatteleee säveltäjä Pēteris Vasksia.
Kamarimusiikkia:
Pēteris Vasks: Castillo Interior
Essi Höglund, viulu
Marko Ylönen, sello

KONSERTTI ON LOPPUUNMYYTY.

Taiteilijat

Ohjelma

Konserttiesittely Tapiolasalissa

18.30

Klaus Mäkelä esittelee illan konsertin Tapiolasalissa. Vapaa pääsy.

Einar Englund

Valkoinen peura, orkesterisarja

Erik Blombergin kesällä 1952 ensi-iltansa saanut elokuva Valkoinen peura sai Suomessa loistavan vastaanoton, ja menestys jatkui ulkomailla, kun se sai 1953 Cannesin elokuvajuhlilla erikoispalkinnon parhaana taruaiheisena elokuvana.

Yhden elokuvan keskeisistä elementeistä ja sen menestyksen salaisuuksista muodosti Einar Englundin musiikki, joka on saanut klassikon aseman suomalaisessa elokuvamusiikissa. Musiikilla oli sikälikin tavallista keskeisempi rooli, että elokuvassa on vain vähän replikointia, kun taas musiikki soi lähes läpi elokuvan. Kerronta onkin poikkeuksellisessa määrin kuvan ja musiikin varassa.

Englund tutki elokuvan musiikkia varten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa olevia lappalaisjoikuja ja hyödynsi niitä musiikissaan. Vuonna 1954 Englund laati elokuvamusiikista viisiosaisen, elokuvan eri ulottuvuuksia heijastavan sarjan. Sen tunnelmat vaihtelevat Alkusoiton myyttisestä, verhotusta primitivismistä Tunturi-osan avaria maisemia henkivään maalaukselliseen herkkyyteen, Poroajojen rientoisaan vauhdikkuuteen, Surumarssin raskasmieliseen synkkyyteen ja Finaalin kansanomaiseen, paikoin vaihtuvien tahtilajien elävöittämään tanssillisuuteen.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Pēteris Vasks

Sellokonsertto nro 2 "Klātbūtne"

Latvialainen Pēteris Vasks on säveltäjänä tyypillinen oman moniarvoisen aikamme edustaja. Hän liikkuu tyylillisesti laajalla alueella ja asettaa suoran ja rehellisen ilmaisun puhdaspiirteisen tyyliortodoksisuuden edelle. Vasksin tuotantoon kuuluu sinfonioita, konserttoja, kamarimusiikkia ja vokaaliteoksia. Sellolle ja jousille sävelletty sellokonsertto nro 2, lisänimeltään Klātbūtne (Läsnäolo), on valmistunut vuosina 2011-12.

Teoksessa on konserttotradition mukaisesti kolme osaa joskin sillä poikkeamalla normaalista käytännöstä, että tässä hitaat osat reunustavat keskellä olevaa nopeaa osaa. Lisäksi teos alkaa sellon kadenssilla, joka Vasksin mukaan ilmentää "ihmisen ensimmäisiä hapuilevia askelia maailmassa". Kadenssia seuraavaa, pakahduttavan intensiiviseksi kehkeytyvää ensiosaa Vask on luonnehtinut "rakkauden ja idealismin hymniksi". Keskellä oleva nopea osa luo sille tehokkaan vastakohdan särmikkäässä karheudessaan. Sen motorisen riennon keskeyttää kahdesti tunteikas hitaampi taite sekä osan keskellä sellon toinen kadenssi. Koskettava päätösosa kuvaa Vaskin mukaan "sielun nousemista kosmokseen ja paluuta takaisin maahan aloittamaan uuden elämän". Tämän uudestisyntymän merkkinä on lopussa solistin kehtolaulu.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Ludwig van Beethoven

Sinfonia nro 6 F-duuri op. 68 "Pastoraali"

Beethovenin kuudes sinfonia on muodoltaan suhteellisen vapaa, tunnelmaltaan valoisa ja välitön, usein lempeän humoristinen. Kuudennen sinfonian huomattavin piirre on sen väljä ohjelmallisuus.

Pastoraalisinfoniassa on epätavallisesti viisi osaa. Beethoven on antanut jokaiselle osalla musiikkia väljästi luonnehtivan otsikon. Jo ensiosa ”iloisten tunteiden herääminen maalle tultaessa” ilmentää teoksen vapautunutta ilmapiiriä. Osa ei sonaattimuotoisuudestaan huolimatta oli lainkaan jännitteinen. Usein kuviot pysähtyvät pitkiksi ajoiksi paikoilleen kuin nautiskelemaan tunnelmasta.

”Kohtaus puron rannalla” on rauhoittava luonnonidylli. Osan lopussa on kuuluisa linnunlaulukohtaus, jossa kuullaan partituurin mukaan satakieltä, viiriäistä ja käkeä. Kuvailevaisuudestaan huolimatta kohtaus liittyy motiivisesti osaan.

Kolme viimeistä osaa soitetaan tauotta. ”Maalaisten iloinen yhdessäolo” on Beethovenia hyväntuulisimmillaan. Miten ihastuttavia detaljeja ovatkaan esimerkiksi muutaman kolpakollisen liikaa nauttineen fagotistin vakaat töräytykset. Äkkiä tunnelma synkkenee ja neljäs osa ”Rajuilma, myrsky” sananmukaisesti puhkeaa kuuluville. Osan tonaalinen epävakaus poikkeaa suuresti muun sinfonian harmonisesta levollisuudesta. Rajuilmaa seuraava ”Paimenlaulu; Iloiset ja kiitolliset tunteet myrskyn jälkeen” päättää teoksen valoisissa ja vapautuneissa merkeissä.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Konsertin jatkot Tapiolasalissa

n. 21.00

Säveltäjä Pēteris Vasks Klaus Mäkelän haastateltavana.

Pēteris Vasks: Castillo interior
Essi Höglund, viulu & Marko Ylönen, sello

Palvelut

Näytä kaikki konsertit