BEETHOVEN IV

perjantai 1.3.2019 19.00 Kausikonsertti 5 & Beethoven-sarja
25/19/11€
Osta lippu Tilaa tarjoilu

BEETHOVEN IV

perjantai 19.00 Kausikonsertti 5 & Beethoven-sarja
25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu Tilaa tarjoilu
perjantai 1.3.2019 19.00 25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus

BEETHOVEN IV

Konsertin alkusoittona kuullaan Beethovenin lennokas alkusoitto baletista Prometheus. Samaan aikaan kun Beethoven sävelsi tätä balettia ja neljättä sinfoniaa, hänen oppilaanaan oli pianisti-säveltäjä Carl Czerny, jonka tuotannosta esitetään tässä konsertissa harvinainen konsertto kahdelle pianolle. Entä neljäs sinfonia? – ”Se on niin täynnä elämää ja niin täynnä kaikkia värejä, mutta silti samalla intiimi”, kuvailee kapellimestari Klaus Mäkelä.

VIDEO: Klaus Mäkelä esittelee konsertin

Konsertin jatkot Tapiolasalissa:
Franz Schubert: Fantasia pianolle nelikätisesti, f-molli D. 940
Nino Gvetadze ja Ossi Tanner

BEETHOVEN-SARJA
Tapiola Sinfoniettan Beethoven-sarjassa kuullaan vuosina 2018-2020 kapellimestari Klaus Mäkelän johdolla kaikki Beethovenin sinfoniat sekä suurteos Missa Solemnis. Mäkelä on rakentanut jokaisesta konsertista kokonaisuuden, jossa kuullaan sinfonioiden ohella niihin eri tavoin kytkeytyviä teoksia. Kaikkia sarjan konsertteja edeltää konserttiesittely, ja konserttien jälkeen iltaa voi jatkaa kamarimusiikin parissa.

Beethoven-sarja jatkuu kaudella 2019-2020.
Lipunmyynti alkaa huhtikuussa 2019.

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Konserttiesittely

18:15-18:45

Esittelijänä Kimmo Korhonen. Vapaa pääsy. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Ludwig van Beethoven

Prometheus-alkusoitto

Beethoven oli saapunut Wieniin syksyllä 1792 ja onnistunut muutamassa vuodessa saavuttamaan huomatun aseman kaupungin musiikkielämässä, ensin pianistina, sitten myös säveltäjänä. Uuden vuosisadan alkaessa hän kuului kiistatta Wienin johtaviin nuoriin säveltäjiin.

Osoituksena siitä arvostuksesta, jota Beethoven sai nauttia oli se, että häneltä tilattiin baletti Die Geschöpfe von Prometheus, Prometheuksen luomistyöt. Teos valmistui alkuvuodesta 1801 ja sai ensi-iltansa maaliskuussa. Baletin vastaanotto oli myönteinen. Se esitettiin vuoden 1801 aikana kaikkiaan 14 kertaa ja seuraavanakin vuonna yhdeksän kertaa.

Nykyisin Prometheus-baletti kuuluu Beethovenin unohdettujen teosten joukkoon. Vain sen alkusoitto on jäänyt elämään, minkä lisäksi musiikkiyleisö luultavasti tunnistaisi baletin finaalista teeman, jota Beethoven käytti myöhemmin kahdesti muunnelmasarjan pohjana, nimittäin pianomuunnelmissa op. 35 ja Eroica-sinfonian finaalissa. Baletin alkusoitto on Beethovenin varhaisen tyylikauden tyypillinen edustaja. Juhlavaa hidasta johdantoa seuraa nopea, energinen pääjakso. Beethoven on keskittynyt alkusoitossa aiheen sankarillisiin ulottuvuuksiin ja jättänyt kärsimystematiikan pois.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Carl Czerny

Pianokonsertto C-duuri neljälle kädelle

Carl Czerny kuului 1800-luvun alkupuolen pianomusiikin tärkeimpiin edistäjiin. Hän loi lukumääräisesti poikkeuksellisen mittavan sävellystuotannon ja esiintyi uransa alkuvaiheissa aktiivisesti pianistina, mutta parhaiten hänet muistetaan maineikkaana pianonsoitonopettajana.

Pianopedagogina Czerny oli tärkeä välittävä hahmo. Hän oli vuosina 1801-04 Beethovenin oppilas ja hyödynsi tältä saamaansa oppia sittemmin myös omassa opetustyössään. Suhde Beethoveniin oli muutoinkin läheinen, ja kuuroutunut mestari valitsi hänet vuonna 1812 viidennen pianokonserttonsa kantaesittäjäksi. Saamaansa oppia Czerny välitti edelleen eteenpäin.

Czernyn sävellystuotanto käsittää pitkälti toista tuhatta teosta, joskin opusnumeroituja teoksia on "vain" 861.
Konsertto C-duuri pianolle nelikätisesti (1831) kuvastaa Czernyn klassista ja pianistisesti sujuvaa ilmaisua, jossa voi paikoin – esimerkiksi ensiosan kehittelyssä ja hitaassa osassa – aistia varhaista romantiikkaa edustavia piirteitä. Rakenteeltaan se on normaalia konserttomuotoa edustava teos, jonka ensiosa rakentuu kolmelle orkesteriesittelyssä kuultavalle teemalle. Tunnelmallinen hidas osa saa ominaisväriä ajan "briljanttia tyyliä" edustavasta pianistisesta kuvioivuudesta, ja finaali kasvaa kepeän salonkityylisistä sävyistä kohti komeasti huipentuvaa päätöstä.

Lyhennetty Kimmo korhosen tekstistä

Ludwig van Beethoven

Sinfonia nro 4

Neljäs sinfonia kuuluu mm. viulukonserton tavoin Beethovenin valoisiin teoksiin. Se valmistui keväällä 1806 ja sai ensiesityksensä maaliskuussa 1807.

Sinfonian ensiosa alkaa vakavalla, kuin musiikillisesta alkuhämärästä kasvavalla johdannolla (Adagio), josta ehtymättömän energinen nopea pääjakso (Allegro vivace) puhkeaa esiin. Siinä missä Mozart usein liukuu lähes huomaamatta kehittelystä kertaukseen, siinä Beethoven yhtä usein alleviivaa tätä rajakohtaa, niin myös neljännen sinfonian ensiosassa. Kehittely jähmettyy monenkymmenen tahdin mittaiseen pianissimokohtaukseen, josta mahtava crescendo vie lopulta kertaukseen.

Hitaassa osassa (Adagio) leveästi laulava melodiikka saa vastaelementikseen säestyksen rytmiaiheet, jotka valtaavat muutamaan otteeseen kudoksen ja johtavat kerran jykevään mollikäänteeseen. Scherzossa (Allegro vivace) kiinnittää huomiota eloisa rytmiikka, esimerkiksi ns. hemiolan hyödyntäminen. Sinfonisen scherzon muodon laajentamista merkitsee trion esittäminen kahdesti (kokonaismuoto ABABA). Finaali (Allegro ma non troppo) on sinfonian osista vapautuneimmin humoristinen, mutta siinä on myös lyyristä laulavuutta ja iskevää voimaa. 

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

Näytä kaikki konsertit