BEETHOVEN III

perjantai 11.1.2019 19.00 Kausikonsertti 1 & Beethoven-sarja
25/19/11€
Osta lippu Tilaa tarjoilu

BEETHOVEN III

perjantai 19.00 Kausikonsertti 1 & Beethoven-sarja
25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu Tilaa tarjoilu
perjantai 11.1.2019 19.00 25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus

BEETHOVEN III

”Beethovenin kolmas sinfonia, Eroica, oli aikanaan kaiken räjäyttävä paketti, se mullisti koko länsimaisen taidemusiikin”, kertoo kapellimestari Klaus Mäkelä. Ensi kertaa Suomessa esitettävä venäläissäveltäjä Rodion Štšedrin alkusoitto syntyi Beethovenin kuuluisan Heilingenstadtin testamentin pohjalta, ja Aulis Sallisen sävellys Don Juan Quioten yölliset tanssit tuo kontrastia konsertin muuhun ohjelmaan.

VIDEO: Klaus Mäkelä esittelee konsertin

Konsertin jälkeen kamarimusiikkituokio Klaus Mäkelän seurassa.

BEETHOVEN-SARJA
Tapiola Sinfoniettan Beethoven-sarjassa kuullaan vuosina 2018-2020 kapellimestari Klaus Mäkelän johdolla kaikki Beethovenin sinfoniat sekä suurteos Missa Solemnis. Mäkelä on rakentanut jokaisesta konsertista kokonaisuuden, jossa kuullaan sinfonioiden ohella niihin eri tavoin kytkeytyviä teoksia. Kaikkia sarjan konsertteja edeltää konserttiesittely, ja konserttien jälkeen iltaa voi jatkaa kamarimusiikin parissa.
Kauden 2018/2019 Beethoven-sarjaliput (4 konserttia) ovat myynnissä 14.9.2018 asti. 10 % alennus! Lippu.fi

Sarjan seuraavat konsertit:
1.3.2019 Beethoven IV

Sarja jatkuu kaudella 2019-2020.

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Konserttiesittely

18:15-18:45

Esittelijänä Kimmo Korhonen. Vapaa pääsy. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Rodion Štšedrin

Beethovenin Heiligenstadtin testamentti, Suomen ke.

Jo kuuden vuoden ajan oirehtinut kuulon huononeminen oli suistanut Beethovenin aivan kuilun partaalle. Hän vihjailee elämänsä pikaiseen päättymiseen lokakuussa 1802 Wienin esikaupungissa Heiligenstadtissa veljilleen Carlille ja Johannille osoittamassaan mutta lähettämättä jääneessä kirjeessä, joka on myöhemmin tullut tunnetuksi "Heiligenstadtin testamenttina". Taide kuitenkin piti Beethovenin hengissä, ja hän jaksoi jäljellä olleina lähes 25 elinvuonnaan luoda keskeiset suuret mestariteoksensa.

Aikamme tunnetuimpiin venäläisiin säveltäjiin kuuluva Rodion Štšedrin otti Beethovenin tuskallisen purkauksen Baijerin radion sinfoniaorkesterin tilaaman, ja vuonna 2008 valmistuneen teoksen lähtökohdaksi.

Teoksen alussa vaskien ja jousten raskaat soinnit ja puupuhaltimien sävyltään autiot vastaukset tuntuvat ilmentävän kuuroutumisen aiheuttamia alistumisen tuntoja, jolloin jousten nopeammissa kuvioissa (ja myöhemmissä vaskien vastauksissa) voisi soida kutsu taisteluun kohtaloa vastaan. Štšedrin hyödyntää teoksessa muutamia tunnusomaiset eleitä - raskaita sointuja, jousten aktivoivia kuvioita, korkean rekisterin pitkiä melodiaääniä ja keskirekisterin vakaata askellusta – ja rakentaa niistä alkusoittotyyppisen teoksen.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Aulis Sallinen

Don Juan Quijoten yölliset tanssit

Aulis Sallisen vuosina 1975-2018 syntyneet yhdeksän Kamarimusiikki-teosta ovat kasvaneet hänen laajimmaksi yhtenäisesti otsikoiduksi teossarjakseen. Sarjan teokset on kirjoitettu avausteosta lukuun ottamatta solistille (tai solistiryhmälle) ja jousiorkesterille, joten varsinaisesta pienen yhtyeen kamarimusiikista ei ole kyse.

Sallisen Kamarimusiikki-sarjan luultavasti soitetuin teos on niistä kolmantena vuonna 1986 valmistunut Don Juanquijoten yölliset tanssit sellolle ja jousiorkesterille. Se oli myös sarjan teoksista ensimmäinen, joka sai täydentävän kuvailevan otsikon.

Sallisen tapa käyttää tanssimusiikkia tuo mieleen barokin kauden säveltäjät, jotka loivat oman aikansa muotitansseista sarjamuotoisia teoksia. Sallinen on kuitenkin omassa divertimentosävyisessä teoksessaan sulauttanut tanssit tauottomaksi, notkesti polveilevaksi kokonaisuudeksi. Tanssien moniselitteisyyteen viitaten Sallinen on todennut, että vaikka kyseessä ovat kevyet ellei peräti kevytmieliset tanssit, ei pidä unohtaa, että ne ovat yöllisiä. Solistinen sello seikkailee teoksen muistojen draamassa eräänlaisena säveltäjän alter egona; vaikka säveltäjä on todennut ikääntyvänsä, muistossa nuoruus säilyy ikuisena.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Ludwig van Beethoven

Sinfonia nro 3 ”Eroica”

Eroica-sinfonia valmistui tammikuussa 1804. Beethoven omisti teoksen aluksi Napoleonille, mutta kun hän kuuli, että Napoleon oli kruunannut itsensä keisariksi, hän pyyhki raivoissaan omistuksen pois. Illuusionsa menettänyt säveltäjä omisti sinfonian yleisemmin ”sankarin muiston kunnioittamiseksi”.

Eroicasta on helppo luetella piirteitä, jotka tekivät siitä vallankumouksellisen. Jo sinfonian kesto oli jotakin aivan poikkeuksellista, samoin musiikin muuttunut luonne. Ensimmäisen osan kehittelyjakso on laajentunut monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jonka keskellä osaan ilmestyy yllättäen aivan uusi ja merkittävä teema. Hämmennystä – eikä vain yleisössä vaan myös soittajissa – herätti osan rytminen oikullisuus, tahtilajiosoituksia uhmaavat synkoopit.

Hitaana osana on epätavallisesti - joskaan ei poikkeuksellisesti - surumarssi, joka huipentuu vaikuttavaan kaksoisfuugaan. Scherzo on vitaalinen ja rytmisesti elämää sykkivä osa. Finaali on ainutlaatuinen muunnelmasarja teemasta, jota Beethoven oli aiemmin käyttänyt Prometheus-baletissa ja pianovariaatioissa op. 35. Muunnelmien henkinen laaja-alaisuus ja sisäinen rikkaus osoittavat Beethovenin yhdeksi muunnelmamuodon suurista mestareista.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Taiteilijatapaaminen

n. 21.00

Haastateltavana Klaus Mäkelä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Järjestää: Sinfoniettan Ystävät ry.

Palvelut

Näytä kaikki konsertit