BEETHOVEN I

perjantai 14.9.2018 19.00 Kausikonsertti 2 & Beethoven-sarja
25/19/11€

BEETHOVEN I

perjantai 19.00 Kausikonsertti 2 & Beethoven-sarja
25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus
perjantai 14.9.2018 19.00 25/19/11€ Espoon kulttuurikeskus

BEETHOVEN I

Beethoven-sarjan ensimmäisessä konsertissa kuullaan kaksi vastakkaista teosta. Kapellimestari Klaus Mäkelä kuvailee Beethovenin esikoissinfoniaa teokseksi, jonka musiikki on ”välitöntä, sopivassa suhteessa dramaattista, vetävää ja kaunista; musiikkia, joka inspiroi ihan tavattomasti”. Seurakseen tämä sinfonia saa Peter Maxwell Daviesin kulttiteoksen Kahdeksan laulua hullulle kuninkaalle, jossa amerikkalaisbaritoni Thomas Florio ottaa kaiken irti laulullisista ja äänellisistä kyvyistään eläytyessään Englannin kuninkaan Yrjö III:n irvokkaisiin hulluuskohtauksiin ja mielen järkkymiseen.

Konserttiesittely klo 18.15-18.45, Tapiolasali
Kapellimestari Klaus Mäkelä esittelee illan konsertin.

VIDEO: Klaus Mäkelä esittelee konsertin

Kamarimusiikkia ja keskustelua konsertin jälkeen, Tapiolasali
Klaus Mäkelä ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen keskustelevat hulluudesta ja neroudesta. Eikä hullumpaa ole sekään, että tilaisuudessa kuullaan baritoni Tomas Florion ja cembalisti Marko Hilpon esittämää kamarimusiikkia.

BEETHOVEN-SARJA
Tapiola Sinfoniettan Beethoven-sarjassa kuullaan vuosina 2018-2020 kapellimestari Klaus Mäkelän johdolla kaikki Beethovenin sinfoniat sekä suurteos Missa Solemnis. Mäkelä on rakentanut jokaisesta konsertista kokonaisuuden, jossa kuullaan sinfonioiden ohella niihin eri tavoin kytkeytyviä teoksia. Kaikkia sarjan konsertteja edeltää konserttiesittely, ja konserttien jälkeen iltaa voi jatkaa kamarimusiikin parissa.
Kauden 2018/2019 Beethoven-sarjaliput (4 konserttia) ovat myynnissä 14.9.2018 asti. 10 % alennus! Lippu.fi

Sarjan seuraavat konsertit:
21.9.2018 Beethoven II
11.1.2019 Beethoven III
1.3.2019 Beethoven IV

Taiteilijat

Ohjelma

Avoin kenraaliharjoitus

10.00-13.00

Tervetuloa seuraamaan Tapiola Sinfoniettan työskentelyä ja valmistautumista illan konserttiin. Avoimet kenraaliharjoitukset alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo 13.00. Harjoituksista voi poistua myös noin klo 11.20 alkavalla tauolla. Harjoitusten esittely klo 9.50 Espoon kulttuurikeskuksen aulassa (2. krs.). Saavuthan ajoissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Konserttiesittely

18.15-18.45

Esittelijänä Klaus Mäkelä. Vapaa pääsy. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Peter Maxwell Davies

Kahdeksan laulua hullulle kuninkaalle

Harva asia nostaa säveltäjän yhtä tehokkaasti esiin kuin succès de scandale, skandaalimenestys. Sellaisen sai kokea myös englantilainen Peter Maxwell Davies, kun hänen 1960-luvun varhaisen tuotantonsa kulttiteos Eight Songs for a Mad King (Kahdeksan laulua hullulle kuninkaalle) sai kantaesityksensä huhtikuussa 1969.

Teoksen "hullu kuningas" on Englannin kuningas Yrjö III (1760-1820), jonka arveltiin aikanaan vajonneen mielisairauteen omituisine kohtauksineen, mutta nykyisin niiden aiheuttajana pidetään harvinaista porfyria-nimistä tautia. Teoksen tekstin on kirjoittanut Randolph Stow, jonka innoittajana olivat Yrjö III:n aikanaan omistamat pienet mekaaniset urut; niiden kahdeksaa sävelmää kuningas oli käyttänyt yrittäessään opettaa häkissä olleita lemmikkipunatulkkujaan laulamaan. Osa sanoista on lainattu Yrjö III:n muistiinmerkityistä kommenteista.

Daviesin teos rakentuu puolinäyttämölliseksi kahdeksan "laulun" sarjaksi baritonille ja kuuden hengen soitinyhtyeelle. Lainausmerkit ovat tarpeen, sillä kuninkaan yksinpuhelun vaihtelevia mielentiloja ja sekavuuskohtauksia tulkitsemaan tarvitaan vain harvoin perinteistä lauluilmaisua mutta sitäkin enemmän erilaisia kuiskauksia, huutoja, karjumisia, ulvomisia, suhinoita ja mitä kaikkea ihmiskurkku ylipäätään pystyy tuottamaan peräti viiden oktaavin alalle levittäytyvässä osuudessaan. Vaikutelma on irvokas ja groteski mutta myös riipaisevan traaginen ja jollakin hämmentävällä tavalla ihmisyyden perustuksiin pureutuva ja niitä avaava.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Ludwig van Beethoven

Sinfonia nro 1

Beethovenin esikoissinfonian valmistuminen venyi vuodelle 1800, jolloin hän oli jo monien sävellysmuotojen parissa kouliintunut mestari. Beethoven johti itse kantaesityksen Wienin Hoviteatterissa huhtikuussa 1800.

Beethovenin myöhempien sinfonioiden dynaamisempaan ja usein vallankumoukselliseen ilmaisuun verrattuna C-duuri-sinfonia voi tuntua siloiselta ja sovinnaiselta. Myöskään Beethovenin ajan yleisölle teoksen vastaanottaminen ja hyväksyminen ei tuottanut ongelmia.

Sen tyylilliset lähtökohdat ovat Mozartin ja Haydnin ihanteiden mukaiset, mitä sirosteleva hidas osa lähes kokonaisuudessaan selvästi ilmentää. Mutta sinfoniassa on myös yksityiskohtia, jotka tarkkaavaisimmat teoksen ensimmäisistä kuulijoista ovat varmasti panneet merkille ainakin kulmien kohotuksen arvoisina. Jo teoksen avaus, ensiosan hidas johdanto, harhailee muutaman tahdin ajan vieraissa sävellajeissa ennen kuin vakiintuu turvalliseen C-duuriin. Kolmantena oleva menuetti on osista omaperäisin ja aidoimmin beethoveniaaninen. Itse asiassa se ei ole menuetti lainkaan vaan vauhdikkaasti kiitävä scherzo, jollaisen Beethoven tuli vakiinnuttaneeksi sinfoniaan. Sinfonian finaali on vauhdikas ja haydnmaisen riemukas. Vaikka se ei ole mitenkään vallankumouksellinen osa, se on ehdottoman yksilöllistä musiikkia ja samalla hyvä merkki Beethovenin lämminhenkisestä, vastustamattomasta huumorista.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Palvelut

Näytä kaikki konsertit