BACH MATERIA

torstai 21.10.2021 19.00 Kausikonsertti
Alk. 29/23/12 €+ tilausmaksu. Lipunmyynti alkaa 9.8.2021. Espoon kulttuurikeskus

Esa-Pekka Salonen ja Anders Hillborg ammentavat uusissa teoksissaan innoitusta Bachilta. Salosen Fog lähtee liikkeelle Bachin E-duuri-preludista viululle. Hillborgin teoksessa, jossa solisti Jonian Ilias Kadesha saa tilaisuuden myös improvisointiin, taustateoksena on Bachin kolmas Brandenburgilainen konsertto.

Ravelin herkänkaunista Hanhiemoa esitetään yleensä viisiosaisena orkesterisarjana, mutta nyt kuultavana kokonaisena balettimusiikkina sen ihastuttava satumaailmaa avautuu esiin rikkaimmillaan.

Bachin sävelmaailmasta ja Ravelin satumaailmasta ammentavan ohjelmakokonaisuuden johtaa Tapiola Sinfoniettan uusi taiteellinen partneri Ryan Bancroft.

 

 

Taiteilijat

Ohjelma

Konserttiesittely

Konserttiesittely Tapiolasalissa klo 18.15.-18.35.
Tietokirjailija Kimmo Korhonen esittelee illan konsertin.

Johann Sebastian Bach

Preludi partitasta nro 3 E-duuri, BWV 1006

Esa-Pekka Salonen

Fog

Anders Hillborg

Bach Materia

Maurice Ravel

Hanhiemo-balettimusiikki

Maurice Ravel (1875-1937): Hanhiemo-balettimusiikki

Yleensä on ensin näyttämöteos, josta säveltäjä muokkaa konserttisarjan, mutta Maurice Ravelin Ma mère l'oye -baletin (Hanhiemo) tapauksessa tapahtui päinvastoin. Hanhiemo valmistui alun perin vuosina 1908-10 viisiosaiseksi lasten soitettavaksi sarjaksi pianolle nelikätisesti. Kun teos kantaesitettiin Pariisissa huhtikuussa 1910, olivat pianistit kuusi- ja kymmenvuotiaat. Teos sai niin hyvän vastaanoton, että Ravel orkestroi sen seuraavana vuonna. Tämä orkestraatio puolestaan viehätti pariisilaisen Théâtre des Artsin johtajaa, joka päätti esittää teoksen balettina. Ravel, joka oli juuri aloittelemassa Daphnis et Chloé -balettinsa säveltämistä, tajusi nopeasti, ettei orkesterisarja sellaisenaan olisi toiminut tanssiesityksessä. Sen vuoksi hän vaihtoi alkuperäisen viiden osan järjestystä, täydensi niitä kahdella uudella osalla (Prélude sekä Danse du rouet) ja sävelsi osia sitovat interludit.
Ravel haki Hanhiemoon innoitusta Charles Perrault'n, kreivitär Marie-Catherine d'Aulnoyn ja Marie Leprince de Beaumontin klassisista saduista. Nimen teos sai Perrault'n kokoelmasta Contes de ma Mère l'Oye (Hanhiemon satuja, 1697). Balettiversiossa juoni rakennettiin Prinsessa Ruususen tarinan ympärille, johon eri satuaiheista tuodut episodit kytkettiin. Prinsessa Ruususen muotokuva maalataan lyyrisen kauniissa pavanessa. Sitä seuraavat osat ovat baletissa näkyjä ja kohtauksia, jotka hyvä haltijatar on loihtinut Prinsessa Ruususen uniin: Kaunottaren (klarinetti) ja hirviön (kontrafagotti) keskustelun, metsässä harhailevan surumielisen Peukaloisen ja kiinalaisittain tyylitellyn Pagodien keisarinnan. Päätösosassa Le Jardin féerique (Satupuutarha) Prinsessa Ruusunen herää unestaan ja saa Prinssinsä.
Hanhiemossa Ravel on loihtinut esiin lapsuuden viattoman ja turmeltumattoman maailman. Se oli hänelle aiheena ylipäätäänkin läheinen - sitä todistaa esimerkiksi ooppera Lumottu lapsi - ja tuntuu jopa siltä, että lasten maailmaan eläytyessään hän oli säveltäjänä aidoimmillaan ja herkimmillään. Voi olla, että hänen näin luomansa kuva on eheydessään epätodellinen, mutta ainutlaatuisen kaunis ja ihastuttava se joka tapauksessa on. Kaiken täydellistää Ravelin häikäisevän taitava, hienonhienoilla sävyillä ja väreillä operoiva orkestraatio.

Kimmo Korhonen

Taiteilijatapaaminen

Taiteilijatapaaminen konsertin jälkeen Tapiolasalissa.
Haastateltavina kapellimestari Ryan Bancroft ja viulisti Jonian Ilias Kadesha.
Järj. Sinfoniettan Ystävät ry.
Vapaa pääsy

Palvelut

Näytä kaikki konsertit