3 MOB

torstai 5.12.2019 19.00 Kausikonsertti 9
alk. 25/19/11 €
Osta lippu

3 MOB

torstai 19.00 Kausikonsertti 9
alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus
Osta lippu
torstai 5.12.2019 19.00 alk. 25/19/11 € Espoon kulttuurikeskus

Syvällisesti pohdituista konserttiohjelmistaan tunnettu kapellimestari Cem Mansur todistaa, kuinka eri aikakausien wieniläissäveltäjien musiikki liikkuu ajasta ja paikasta toiseen. Trumpettitaituri Jeroen Berwaerts liikkuu konsertissa yli kahdensadan vuoden aikajänteellä ja sopraano Virva Puumala heittäytyy Schönbergin toisen jousikvarteton lohdulliseen anteeksiannon teemaan. Konsertin jälkeen kuullaan, kuinka illan solisteilta luonnistuu jazz ja chanson.

Taiteilijat

Ohjelma

Joseph Haydn

Trumpettikonsertto

Haydn sävelsi trumpettikonserttonsa juuri aikansa johtaviin trumpetisteihin kuulunutta Anton Weidingeria varten. Teos valmistui 1796, mutta kantaesitys venyi vuoteen 1800.

Trumpettien mahdollisuuksia oli pitkään kahlinnut soittimen sävelvalikoiman rajoittuminen ns. luonnonsäveliin. Tarve sävelvalikoiman laajentamiseen olikin suuri, ja ongelmaan alettiin etsiä ratkaisua ns. läppätrumpetista. Weidinger kehitti ensimmäisen menestyksekkään läppätrumpetin 1790-luvulla. Sen sävelvalikoima käsitti kromaattisen asteikon sävelet yli kahden oktaavin alueelta.

Haydn hyödyntää teoksessaan tehokkaasti läppätrumpetin tarjoamia mahdollisuuksia. Ensiosassa jo solistin avaussäkeen 14:stä sävelestä kuusi on sellaisia, joita ei olisi voinut soittaa luonnontrumpetilla. Teos rakentuu konsertoille tyypilliseksi kolmiosaiseksi kokonaisuudeksi. Nopeaa ja sinfonisemmin hahmotelua avausosaa seuraavat sicilianon tahdissa keinuva hidas osa ja tematiikaltaan tarttuva, taiturillinen finaali.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Joseph Haydn

Sinfonia nro 92 G-duuri "Oxford"

Joseph Haydn oli 1770-luvun loppua kohden jo yksi aikansa tunnetuimmista säveltäjistä. 1780-luvun jälkipuolella syntyi koko joukko sinfonioita ranskalaisille tilaajille. Niistä viimeinen, G-duuri-sinfonia, on saanut lisänimen "Oxford", syynä se, että teos esitettiin heinäkuussa 1791 Oxfordissa, kun Haydn oli vihitty musiikin kunniatohtoriksi.

G-duuri-sinfonia kuuluu Haydnin hienoimpiin ennen hänen sinfoniatuotantonsa huipentavia ja päättäviä Lontoon-sinfonioita (nrot 93-104). Teoksen ensiosa alkaa useimpien Haydnin myöhäisten sinfonioiden tapaan hitaalla johdannolla. Energinen pääteema määrittelee avausosan tunnelman, ja keveä sivuteema jää suosiolla syrjäisempään rooliin. Hidas osa on aluksi levollisen kaunis, paikoin tunteikkaan laulavakin, mutta keskijaksossa musiikki kääntyy mollin tummuuteen. Myös synkooppien rikastamassa ja pääosin juhlavassa menuetissa on hetkittäin mollisävyjä. Finaalin pääteema on aluksi pidättelevän kevyt, mutta siitä paljastuu osan kuluessa sekä energisempiä että vakavampia ulottuvuuksia.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Heinz Karl Gruber

3 MOB-kappaletta trumpetille ja orkesterille

Itävaltalainen HK Gruber on tullut esiin tavattoman monipuolisena ja laaja-alaisena taiteilijana, joka epäsovinnaisuudessaankin kuvastaa nykyajalle ominaista ilmaisun ja keinojen vapautta.

3 MOB-kappaletta on valmistunut alun perin 1968 seitsemälle vaihtoehtoiselle soittimelle ja lyömäsoittimille, mutta 1999 Gruber teki sitä uuden version trumpetille ja orkesterille. Teoksen erikoisen nimen taustalla on Gruberin ystäviensä kanssa 1968 perustama yhtye The MOB art & tone ART Ensemble, jonka päämääränä oli toteuttaa epämuodollisia ja vapaamuotoisia musiikkiesityksiä.

3 MOB-kappaletta ovat kepeällä kädellä luonnosteltuja, tunnelmaltaan rentoja miniatyyrejä, jotka Gruberin mukaan edustavat tyypillistä MOB-ensemblelle tehtyä musiikkia. Avausosa Patrol keinahtelee letkeästi bossa novan tahdissa. Hitaampi keskiosa After Heine on kunnianosoitus romanttisen ironian mestarille Heinrich Heinelle, jonka runot alkavat usein tunteikkaasti.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä.

Arnold Schönberg

Jousikvartetto nro 2 fis-molli op. 10 jousiorkesterille

Schönberg aloitti uransa 1890-luvulla täysiverisenä myöhäisromantikkona mutta eteni sitten uuden vuosisadan alkuvuosina jatkuvasti kohti rohkeampaa tyyliä, jossa perinteisten sävellajien tuntu alkoi hämärtyä. Toisessa jousikvartetossa (1907-08) hän lopulta hylkäsi sävellajit ja siirtyi ns. atonaalisuuteen. Lisäelementin teoksen sensaationarvoon toi se, että jousikvartettojen lajiperinteestä poiketen kahdessa viimeisessä osassa on mukana sopraano-solisti.

Schönbergin siirtyminen atonaalisuuteen tapahtuu teoksen sisällä, sen viimeisessä osassa. Kolme ensimmäistä osaa on varustettu perinteisillä sävellajeja ilmaisevilla etumerkinnöillä, mutta niissäkin sävellajituntu on usein hämärtynyt. Avausosa jäsentyy perinteiseksi sonaattimuodoksi esittelyineen, kehittelyineen ja kertauksineen. Toinen osa on scherzo, jonka keskellä olevan ns. trio-taitteen lopulla Schönberg lainaa vanhaa wieniläistä katusävelmää O du lieber Augustin.

Kahden jälkimmäisen osan vokaaliosuuksien tekstinä Schönberg käytti saksalaisen symbolistirunoilijan Stefan Georgen (1868-1933) runoja. Kolmas osa Litanei on vakasävyinen muunnelmasarja. Finaali Entrückung alkaa uuden musiikin merkkiteokselle enteellisesti sanoilla "Ich fühle Luft von anderem Planeten" (Tunnen ilman toiselta planeetalta), ja musiikillisesti tuo "toinen planeetta" oli atonaalisuus. Musiiki leijuu osassa aineettoman kauniina, kunnes lopputahdeissa laskeudutaan takaisin tonaalisuuden maaperälle, joka on nyt kirkastunut ensiosan fis-mollista Fis-duuriksi.

Tässä konsertissa Schönbergin toinen jousikvartetto kuullaan säveltäjän omana jousiorkesteriversiona.

Lyhennetty Kimmo Korhosen tekstistä

Konsertin jatkot

n. 21.00

Palvelut

Näytä kaikki konsertit