Tapiola Sinfonietta Keski-Euroopan kiertueelle
- Solisteina Alina Pogostkina ja Antti Siirala
Tapiola Sinfonietta tekee kapellimestari Mario Venzagon johdolla Keski-Euroopan kiertueen 13.-19.2.2012. Solisteina ovat viulisti Alina Pogostkina ja pianisti Antti Siirala. Kiertue suuntautuu Saksaan, Itävaltaan ja Italiaan ja päättyy loppuunmyytyyn konserttiin Helsingin Musiikkitalossa 19.2. Kiertueen ohjelmistossa on Mozartin, Mendelssohnin, Beethovenin ja Wennäkosken teoksia. Perjantaina 10.2. Tapiola Sinfonietta konsertoi kiertueelle lähdön tunnelmissa kotisalissaan Espoon kulttuurikeskuksessa, jossa solistina on Antti Siirala.
Kausikonsertti, pe 10.2. klo 19 Tapiolasali
TAPIOLA SINFONIETTA
Mario Venzago, kapellimestari
Antti Siirala, piano
Mozart: Sinfonia nro 38 ”Prahalainen”
Mendelssohn: Pianokonsertto nro 2
Beethoven: Sinfonia nro 4
Keski-Euroopan kiertue
Ma 13.2.2012, klo 20, Wilhelmshaven, Stadthalle (Saksa)
Ke 15.2.2012 klo 20, Bietigheim-Bissingen, Kronenzentrum (Saksa)
To 16.2.2012 klo 20, Innsbruck, Kongresshaus (Itävalta)
Pe 17.2.2012 klo 20, Bolzano, Konzerthaus (Italia)
Su 19.2.2012 klo 17, Musiikkitalo, Helsinki
TAPIOLA SINFONIETTA
Mario Venzago, kapellimestari
Antti Siirala, piano (13. ja 16.2.)
Alina Pogostkina, viulu (15., 17. ja 19.2.)
Wennäkoski: Hava (16.2.)
Mozart: Sinfonia nro 38 ”Prahalainen” (ei 16.2.)
Mendelssohn: Pianokonsertto nro 2 (13. ja 16.2.)
Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli (15., 17. ja 19.2.)
Beethoven: Sinfonia nro 1 (15., 17. ja 19.2.)
Beethoven: Sinfonia nro 4 (13. ja 16.2.)
Tapiola Sinfoniettan kapellimestarina Keski-Euroopan kiertueella on orkesterin taiteellisiin partnereihin kuuluva Mario Venzago, joka on työskennellyt 1970-luvulla alkaneen uransa aikana useiden maailman tunnetuimpien orkestereiden kanssa. Näiden joukossa ovat mm. Berliinin ja Lontoon filharmonikot sekä Göteborgin, BBC:n, Birminghamin, Toronton ja Melbournen sinfoniaorkesterit. Vuosina 2002-2009 hän toimi Indianapolisin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana, ja 2010 hänet nimitettiin ylikapellimestariksi Bernin sinfoniaorkesteriin sekä Newcastlen Northern Sinfonia -orkesteriin. Venzago on saanut levytyksistään useita palkintoja, joiden joukossa ovat Diapason d'Or-, Grand Prix du Disque- ja Edison-palkinnot.
Pianisti Antti Siiralan kansainvälinen ura alkoi 1997 Wienin Beethoven-kilpailun voitosta. Tätä seurasivat ensimmäiset palkinnot Lontoon pianokilpailussa 2000 sekä Dublinin ja Leedsin pianokilpailuissa 2003. Siirala on esiintynyt useimpien suomalaisten ammattiorkesterien solistina ja hän on vieraillut solistina mm. Pietarin filharmonikoissa, Wienin sinfonikoissa, Birminghamin sinfoniaorkesterissa, Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa, San Franciscon sinfoniaorkesterissa, New Japan Philharmonic -orkesterissa ja Melbournen sinfoniaorkesterissa. Siiralan ohjelmistossa ovat olleet keskeisellä sijalla mm. Beethovenin soolopianotuotanto sekä Schubertin ja Brahmsin pianoteokset. Hän soittaa myös nykymusiikkia ja on kantaesittänyt mm. Kalevi Ahon ja Uljas Pulkkiksen teoksia. Kaudella 2011/12 hän vierailee mm. Philharmonia-orkesterin ja Dresdenin filharmonikkojen solistina. Tapiola Sinfoniettan kiertueella Siirala on Mendelssohnin toisen pianokonserton solistina.
Vuoden 2005 Sibelius-viulukilpailun voittaja Alina Pogostkina esiintyy säännöllisesti maailman tunnetuimmilla konserttinäyttämöillä ja festivaaleilla ja on soittanut useiden huippuorkestereiden solistina. Viime kaudella hän oli solistina NHK sinfoniaorkesterin Japanin kiertueella Jonathan Nottin johdolla. Kauden 2011/12 kohokohtia ovat mm. esiintymiset Vladimir Ashkenazyn johtaman Philharmonia-orkesterin, Gustavo Dudamelin johtaman Los Angelesin filharmonikkojen sekä Stuttgartin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Pogostkina esiintyy aktiivisesti myös kamarimuusikkona ja esittää mielellään nykymusiikin teoksia. Hänen soittimenaan on Antonio Stradivarin valmistama viulu vuodelta 1709. Tapiola Sinfoniettan kiertueella Pogostkina esiintyy solistina Mendelssohnin viulukonsertossa.
Keski-Euroopan kiertueen ohjelmisto rakentuu pääasiassa Mozartin, Beethovenin ja Mendelssohnin teoksista, jotka ovat olleet keskeisellä sijalla orkesterin ohjelmistossa sen alkuajoista lähtien. Wolfgang Amadeus Mozartin sinfonia nro 38 sai ensiesityksensä Prahassa 1787, mihin sinfonialle myöhemmin annettu lisänimi Prahalainen viittaa. Mozartin muista tuona aikakauden (nk. Wienin kausi) sinfonioista poiketen teos on kolmiosainen. Se on yksi Mozartin suurista sinfonioista, joka nousee rakenteensa ja sisältönsä puolesta kolmen viimeisen sinfonian rinnalle.
Solistiteoksina kuullaan kahta Felix Mendelssohnin konserttoa, joiden synty ajoittuu 1830-40 -luvuille. Pianokonsertto nro 2 d-molli oli Birmighamin musiikkijuhlien tilausteos, joka valmistui 1837, mutta samalla se oli Mendelssohnin häälahja hänen vaimolleen Cécilelle. Mendelssohnin toinen pianokonsertto on tauotta soitettava kolmiosainen kokonaisuus, jossa solisti on mukana heti alkutahdeista lähtien. Tunnelmaltaan toinen pianokonsertto on hillitty, ja kauniisti laulavassa hitaassa osassa on tyylillisiä yhtymäkohtia Mendelssohnin Sanattomiin lauluihin.
Viulukonserton säveltämisestä Mendelssohn alkoi kypsytellä ajatusta jo 1838, mutta teos valmistui vasta vuosia myöhemmin. Vuonna 1845 tapahtuneesta kantaesityksestään lähtien viulukonsertto on ollut klassis-romanttisen konsertto-ohjelmiston rakastetuimpia teoksia. Teos on täynnä mitä innoittuneinta melodiikkaa ja virtuoosisia soolo-osuuksia, ja orkesteriosuus on elegantti ja säteilevän läpikuultava. Teos päättyy tanssilliseen ja ilmavaan finaaliin, joka ilmentää Mendelssohnille tyypillistä sadunomaisuutta.
Ludvig van Beethovenin ensimmäinen sinfonia valmistui vuonna 1800. Beethovenin myöhempien sinfonioiden dynaamisempaan ja usein vallankumoukselliseen ilmaisuun verrattuna C-duuri-sinfonia voi tuntua siloiselta ja sovinnaiselta. Sen tyylilliset lähtökohdat ovat Mozartin ja Haydnin ihanteiden mukaiset, mutta sinfoniassa on myös yksityiskohtia, jotka on varmasti pantu merkille jo teoksen ensiesityksestä alkaen. Kolmantena oleva menuetti on osista omaperäisin ja aidoimmin beethoveniaaninen. Itse asiassa se ei ole menuetti lainkaan, vaan vauhdikkaasti kiitävä scherzo, jollaisen Beethoven vakiinnutti sinfoniaan.
Beethovenin neljäs sinfonia (1806) kuuluu hänen valoisiin teoksiinsa. Sinfonia alkaa vaikuttavalla, ”musiikillisesta alkuhämärästä” kasvavalla johdannolla. Kehittelyjakso jähmettyy parhaimmillaan monenkymmenen tahdin mittaiseksi pianissimokohtaukseksi, josta mahtava crescendo vie lopulta kertaukseen. Sinfonia päättyy finaaliin, jossa on niin lyyristä laulavuutta kuin iskevää voimaakin.
Insbruckissa olevan konsertin ohjelmassa on kiertueen muista konserteista poiketen Lotta Wennäkosken kamarimusiikkiteos Hava (2007), jonka lähtökohtana on ajatus putoamisesta tai laskeutumisesta. Teosta säveltäessään Wennäkoski leikitteli ajatuksella, että musiikki voisi käsitellä jotakin aihetta samaan tapaan kuin romaaneissa käsitellään teemaa; eri puolilta katsoen. Havan suunnitteluvaiheessa eri jaksojen työniminä olivat mm. Lumi I, Lumi II, Kukka ja Lehti. Hava on Tapiola Sinfoniettan tilausteos orkesterin 20-vuotisjuhlaa varten.
Liput:
10.2.2012, Tapiolasali: 20/15/10 €
19.2.2012, Musiikkitalo: 8-25 € (loppuunmyyty)
Lippupisteestä ja ovelta tuntia ennen konserttia mikäli konsertti ei ole loppuunmyyty.
www.lippu.fi, 0600 900 900 (1,97 €/ min+pvm), palvelumaksu alk. 2,50 € /lippu.
Tapiolasali: Kulttuuriaukio 2, 02100 ESPOO
Musiikkitalo: Mannerheimintie 13 a, 00100 HELSINKI
